Kesäpimu ja maastomimmijengi!

Eilen meni sivu suun kaikki herkulliset valmistujaiskakut, koska Jyväskylässä oli tärkeää tekemistä. Siellä meinaan järjestettiin kevään pyöräilynohjaajakolutuksen loppukoe, johon me molemmat osallistuttiin. Automatkalla Keski-Suomeen työnjako oli sellainen, että meikä ajoi ja Rahkaäijä piti kertaustunnin kaikista ohjaajakoulutuksen teoriasisällöistö. Oppitunti oli oikein hyödyllinen, koska perillä odotti neljä sivua täynnä kysymyksiä ja tunti aikaa vastata. Vähän meinasi hikee pukata, kun sanottavaa olisi ollut paljon, vastaustilaa ja aikaa vähäisesti ja kysymykset mukavan kinkkisiä.

Ennen koetta löysin onnenkävyn! Pysyi kynä hyvin kädessä, kun sotkin sormet ihan pihkaan. 

Teoriakokeen jälkeen oli aika ladata mieli ja ruumis täyteen energiaa kiinalaisen ruuan parissa. Kaikelle ylimääräiselle energialle todellakin oli tarvetta, koska seuraavat neljä tuntia meni ympäri Jyväskylää käytännön kokeen parissa. Ajeltiin pyörillä upeissa kesämaisemissa ja samalla ratkottiin eteen tulevia kiperiä tilanteita. Jo ennen ruokailua päästiin vähän renkaanvaihtohommiin (meinas vähän mennä hermo, kun erään kurssilaisen mukaan renkaan pumppaus ei sovi naisille... Yhtä luokattomat läpät jatkui koko loppupäivän. Terveisiä vaan!) ja jokainen pääsi vuorollaan olemaan ohjaajan roolissa.

Vähän alkuverryttelyä Jyväskylän kävelykadulla. Viereiseltä terassilta tuli aika pitkiä katseita.

Tämmönen hipsterilippis on ehkä pakko hankkia maantiekypärän alle. Tai sitten ei!

Siellä taitaa odottaa yllätys mutkan takana!

Vähän osattiin odottaa, että jossakin kohtaa päivää eteen ilmestyy joku "raato", joka pitää hoidella. Rahkaäijän vetovuorolla erään mutkan takana olikin kaatunut pyöräilijä, joka makasi tajuttomana. Onneksi kaatunut saatiin pian tolkkuihinsa ja vetovastuussa olleet hoitivat tilanteen hyvin. Seuraava tehtävä olikin saada "kaatuneen" pyörä takaisin ajokuntoon. Tämän rastin jälkeen käytiin vähän aikaa keskustelua siitä pysähtyykö ihmiset auttamaan kaatunutta vai käveleekö ne kylmästi ohi. Maassa pötköttäneeltä koeapulaiselta oli muutamat ohikulkijat kyselleet, onko kaikki hyvin, mutta ei kaikki. Mun mielestä aina jos maassa makaa ihminen pitää pysähtyä ja tsekata onko kaikki hyvin. Viime kesänä työmatkallani Hervannan lähellä pururadalla maassa pötkötti mies ja vaikkakin se oli kunnon puistokemisti, ei sitä todellakaan jätetty sinne metsään verissä päin. Haloo!

Huh, tiellä maannut raato onkin hengissä! 

Jaahas, ohjaustanko olikin mennyt vähän vinoon rytäkässä.

Päivän aikana mä pääsin selvittämään tilannetta, jossa yksi lenkille lähteneistä (Rahkaäijä) oli jäänyt jälkeen porukasta ja mun hoitaa tilanne ja löytää eksynyt lammas. Sen lisäksi säädin "asiakkaalle" pyörän ajoasentoa kohdalleen ja leikin retkeläistä, joka alkaa kiukuttelemaan nälästä ja väsymyksestä kesken lenkin. Sen roolin osaan ihan omasta takaa! Rahkaäijä sai paikantaa meidät kartalle ja johdattaa määrättyyn paikkaan ja muille osuneita tilanteita oli esimerkiksi hankalaksi heittäyvät ohjattavat, taitoradan rakentaminen, lasten harjoituksen vetäminen (aikuisille, jotka esitti lapsia) ja pyöräilynohjaajan tärkeimpien varusteiden esittely ja loppuveryttelyn vetäminen.

Ah joo, tää kesä on niin kiva juttu!

Tein kesäponin takakonttiin kukkaseppeleen!

GPS hakee singnaalia...

Päivän paras hetki oli, kun löysin uuden karvaisen ystävän. 

Meinasin mennä vetään leukoja ton poron päästä roikkuen, mutta jätin sen väliin kun pelkäsin, että tuhoon jyväskyläläisten kansallisaarteen. :D

Kun koko Jyväskylä oli koluttu ympäri ja kaikki eteen osuneet tehtävät selvitetty, käytiin vielä läpi kotitehtäviä ja fiiliksiä koulutuksesta. Eräs kotitehtävä oli suunnitella pyöräilytapahtuma, kurssi tai lenkki ja mä visioin kahden päivän pyöräretken Näsijärven ympäri. Tämä tulee myös toteutumaan elokuussa, jos on innokkaita lähtijöitä!

Reitti on suunnilleen tämä, mutta retkestä lisää myöhemmin!

Kesäpimu viiletti eilen pitkin Jyväskylää kukka ja tukka hulmuten. Kotimatkalla kun poikettiin kaupassa, kuulin takanani lapsen sanovan: Kato iskä, sarjakuvahousut!

Multa puuttuu vielä pyöräilynohjaajakoulutuksesta pari lenkinvetoa ja ensiapukurssi, mutta niiden jälkeen paketti on kasassa. Kurssi on antanut valtavasti uutta tietoa ja taitoa pyöräilyyn liittyen ja ennen kaikkea hirveän määrän ideoita ja inspiraatiota. Yksi mun ideoista onkin koota Maastomimmijengi!

Viikolla kyselin jo vähän Rahkamuija Facebook-sivuilla alustavaa kiinnostusta tähän ja innokkaita oli. Ajatuksena on siis se, että kootaan maastopyöräilevistä naisista porukka, joka voisi toisinaan ajaa yhdessä ja mennä ajamaan yhdessä jonkun pyöräilytapahtuman. SappeeMTB-tapahtumaa vähän ajattelin! Mun mielestä naiskuskit tarvii vähän verkostoitumista, koska maastopyöräilyn maailma on melko miehinen ja mä olen ainakin monta kertaa kokenut, että olisi kivaa ajaa muiden naisten kanssa, koska Rahkaäijä menee välillä aika kovaa ja teknisiä polkuja.
Jos olet koskaan miettinyt, että olispa kivaa tuntea muitakin naisia, jotka ajaa maastopyörällä ja yhdessä ajettu tapahtuma tuntuu hyvältä ajatukselta, niin just sä kuulut Maastomimmijengiin! Ei haittaa vaikka olis ihan alottelija, kokeneimmilta saa juuri parasta vinkkiä ja oppia, eikä tässä porukassa ainakaan kukaan naura virheille tai pojat kiusaa! (No ei ne kiusaa muutenkaan. Paitsi joskus vähän!)
Kaikki jotka haluavat lähteä mukaan jengiin, paiskaavat Rahkamuijalle sähköpostia (rahkamuija@gmail.com), niin ruvetaan funtsimaan, mitä hauskaa ruvetaan puuhailemaan. Kesä 2015 on maastomimmeille!