Hurjan voimakas lauantai!

Ostin pari vuotta sitten Prismasta pyöräilytakin ja ilmeisesti köyhän ei todellakaan kannata ostaa halpaa, koska takin vetoketjut laukesivat yksi kerrallaan käyttökelvottomiksi ja tämän kevään olen ajanut aina sillä takilla mikä käteen naulakosta osuu. Pyh! En kyllä oikeastaan edes erityisemmin pitänyt vanhan takin mustasta väristä, eli hyvä kun meni rikki!
Perjantaina huomasin, että XXL:ssä on tänä viikonloppuna jotain alennuspöhinöitä ja päätin, että nyt on uusi pyöräilytakki saatava, muulla ei ole väliä, kuin että se on vihreä.

Messukylän kirvespyöräilijä kylvää kauhua.

Muuten meni ihan hyvin, mutta ostinkin oranssin takin! Vihreitä takkeja oli vain miesten kokoja ja niihin olisi mahtunut parikin Rahkamuijaa sisään, mutta sitten silmä osui kirkkaanoranssiin takkiin (ei yhtään tuollanen keltainen, mikä kuvassa!) ja se oli oikein sopiva päällä. En oikein pidä tämmösestä, että naisille on tarjolla vain vaaleanpunaisia/violetteja/oransseja/punaisia takkeja, eikä yhtään vihreitä. Mutta tästä takista pidin paljon ja eikä kukaan voi ainakaan väittää, ettei nähnyt mua, jos ajaa autolla päälle! Takki on meinaan TOSI oranssi! Äitini, todellinen oranssifriikki, pitäisi tästä kovasti!

Hankin myös uuden fillarin!

Vanteet on kyllä painavan puoleiset ja ohjaustango kanssa saa olla varovainen ruuhkassa. 

Takkiostosten jälkeen olikin aika siirtyä salille useammaksi tunniksi. Ensin tein oman reenini, josta ei juuri ole jälkipolville kerrottavaa, Vähän on vielä nihkeää flunssan jäljiltä. Mutta kyllä tästä vielä noustaan!

Tämän kuvan nimi on vihainen kiinalainen.

Melkein heti mun reenin jälkeen tupa oli täynnä naisia, koska kello 14.00 starttasi naisten voimanostokurssi vol 3. Eka ja toka kurssi järjestettiin viime keväänä näihin samoihin aikoihin ja kolmatta kurssia kyseltiin paljon ja yleisön toiveesta se myös järjestettiin. Kymmenen hengen kurssi tuli täyteen vuorokaudessa ja varasijoillakin olisi vielä ollut innokkaita tulijoita.
Homma nimi oli siis se, että TVN:n kokeneet nostajat ja valmentajat kävi neljässä tunnissa läpi niin kyykyn, penkin kuin maastavedonkin ja jokainen kurssilainen sai nostaa varmasti aivan sielunsa kyyllyydestä. Kävi tuollainen neljän tunnin setti varmaan ihan reenistä! Mä en tiedä siitä mitään, koska otin vaan kuvia ja huutelin asiattomuuksia.

Tässä kuivaharjoitellaan sitä, miten otetaan kyykkytangosta kiinni ja pidetään selkä tiukkana!

Kolmesta liikkeestä kyykky vei eniten aikaa, koska siinä riittää harjoiteltavaa itse kullakin ja pieniä hiottavia nyansseja riittää. Mutta oli aivan huikeaa nähdä se kehitys, miten päästiin eteenpäin ensimmäisestä vähän kehnohkosta toistosta ja aivan jokainen sai tekniikkaa parannettua reenin aikana. Kyykyssä päivän iskulause oli "Polvee sivulle!", eikä sitä voi tarpeeksi korostaa.

Jos on berberilihoissa tai takareisissä jumeja, niin tällä lähtee! Uh!

Penkata osaa melkein kaikki, mutta harva sillain oikeasti. Nyt nää mimmit osaa, siitä pidettiin huoli intensiivisellä tunnin penkkisatsilla. Lahnapenkit muuttuivat komeiksi kaariksi ja tanko liikkui paljon ripeämmin, kuin aiemmin. Kuten joku osuvasti totesi "Täällä on paljon kevyempää, kuin kotopuolessa!".

No niin, siellä saatiin jo komea kaari aikaiseksi!

Hyvä, selkä koko ajan tiukkana!

En tiedä missä nää pimut on piilotellut kaikki nämä ajat, mutta joukossa oli hullun hyviä penkkaajia! Esimerkiksi eräs 85 kilolla tehty kisapenkki veti aika hiljaiseksi, aivan huikeeta! Kaikkien asenne oli tosi kohdallaan ja porukka oli tosi motivoitunutta korjaamaan tekniikkaansa ja tuloksista huomasi, että panostus todellakin kannatti.

Mun ihana työkaveri Annina...

...ja mää ehdittiin vähän myös hölmöileen kaiken voimailun ohessa!

Viimeisenä ja omasta mielestäni tietenkin kaikkein tärkeimpänä käytiin läpi maastaveto. Mää yritin vähän morkata sumovetoa (koska en osaa sitä, hihii), mutta molempia, sekä kapeaa, että sumotyyliä tunnuttiin suosivan. Suuressa hurmoksessa pistettiin ikään kuin vahingossa useampikin henkilökohtainen ennätys uusiksi ja mikäs siinä enkkoja tehtaillessa, kun tekniikka parani kaikilla aivan silmissä. Melko pieniä, mutta niin tärkeitä juttuja, kuten jalkojen asento, käsien paikka tangolla, lantion ottaminen mukaan touhuun. Kyllä lähtee!

Liikettä sinne lantioon, niin kyllä irtoo!

On kyllä sanottava, että oma treenimotivaatiokin sai kunnon buustauksen, kun katseli neljä tuntia näitä emäntiä, jotka veti niin hyvällä asenteella ja fiiliksellä. Kurssin lopussa kaikki tuntuivat olevan väyneitä, mutta erittäin tyytyväisiä kaikesta opista, mitä päähän oli jäänyt. En tiedä ollaanko siellä tänään enää niin tyytyväisiä, kun varmaan vähän joka lihasta kolottaa. ;) Tuli aika hieno fiilis, kun osallistujat kiittelivät kurssista ja joku totesi, että kannatti tulla, kun kaikissa lajeissa tuli uusi ennätys. Tää on niitä bloggaajan tähtihetkiä!

Lopuksi pakotin vielä kaikki kynnelle kykenevät yhteiskuvaan ja tässä ne nyt kannustaa mua uuteen penkkiennätykseen. Onneks on varmistajatkin, kun oli niin painava tuo tyhjä tanko!

Hyvin voimanostopainotteisen päivän jälkeen kotona odotti sauna aivan tilauksesta ja pihakeinussa kylpytakki päällä istuessa oli varsin raukea ja mukava fiilis. Jos kurssilaiset saivat päivästä paljon, niin kyllä sain minäkin. Kiitos kaikille!

P.S. Jos joku tuntee tikkakuiskaajan, ottaisitko yhteyttä. Elämäämme meinaan piinaa jonkin sortin tikkalintu, joka aamuisin hakkaa räystästä meidän makkarin kulmalla. Ja tarina on aivan tosi! Tikat on kuulemma rauhoitettuja, muuten piinaajatikka olisi jo lähettetty sinne, missä räystäätkin on puusta.

Meidän elämää viimeisen viikon ajalta.