Semmonen tosi sporty fiilinki

Ekaks ihan paras jutska.

Jos mun pyörä olisikin keltainen, saattaisin hukata sen jonnekin lehtikasaan.

Paras jutska ei oo se, että kiipesin puuhun, vaan se, että Ratareisi-tapahtuma tulee taas ens juhannuksena! Se me kylläkin päätettiin heti tämän vuoden tapahtuman jälkeen, mutta viikonloppuna avattiin ilmoittautuminen. Hyvissä ajoin nääs! Jos joku on nyt ihan kassalla, että mistä puhutaan, niin Ratareisi on pyöräilytapahtuma, jonka mää oon keksinyt ja mä, Rahkaäijä, Jaanaba ja Juhaba toteutettu.
Ideana on siis ajaa 24 tuntia pyörällä Alastaron moottorirataa ympäri. Viime juhannuksena tuosta 24 tunnista satoi vettä suunnilleen 16 tuntia, mutta silti radalla oli koko ajan joku polkemassa. Ens juhannukseksi me ollaan kuitenkin tilattu huomattavasti parempi sää. Kuulin vähän juttua, että olisi 19 astetta lämmintä ja poutaa.  Tapahtuman nettisivuilta voi käydä tsiikamassa lisätietoja ja sieltä selviää myös, että tämän vuoden loppuun asti on voimassa halpa osallistumismaksu, kallis se ei ole ensi vuonnakaan! Ja Ratareiden FB-sivuista saa myös käydä tykkäämässä. Joskus on tosi ärsyttävää, kun blogeissa mainostetaan vaikka mitä kissanristiäisiä, mutta jos mainostaa omaa tapahtumaa, niin se on aivan eri juttu!

Maantiepyöräkautta odotellessa voi vähän tai siis aika paljonkin polkea maastopyörällä. Rahkaäijä se osaa edelleen yllättää ja lenkki vei ihan uusille poluille, joilla en ollut koskaan ajanut. Lenkin suunnittelu menee silloin aina nappiin, kun ajetaan mahdollisimman vähän siirtymää tiellä ja nyt sitä oli tosi vähän. Järeällä täysjoustomaasturilla tiellä ajaminen on suunnilleen sama, kun kävelis kerran pureskellussa purukumissa 50 kilon reppu selässä. No ehkä vähän liiottelin, mutta en paljoo.

Vain moottoritie meidät erottaa.

Koska läskipyörä on vähän kuin tarkoitettu lumelle, se vainuaa lumikasat jo lokakuussa. Siellä oli ihan oikeasti noin paljon lunta, mutta viereinen jäähalli ei varmasti liity mitenkään asiaan.

Kuten jokainen jo varmaan tietää, niin Rahkamuija on ihan kevyt Lidl-fani. Siihen kun lisätään vielä kunnon mainostenorjuussyndrooma, niin Saksan pojat hieroo oluen ja pretzeleiden tuoksuisia käsiään yhteen, kun mää kannan kaikki rahani Liiteriin. Tällä kertaa näin mainoksen Lidlin omasta lisäravinnesarjasta ja noin 7 minuutin kuluttua olin jo tutkailemassa mömmöhyllyä. Luulin, että mua odottaa hyllyssä viiden kilon heraämpärit, jotka on halpoja kun saippua. Nää oli ehkä semmosta vähän parempaa saippuaa, koska 600 gramman minipönttä heraa maksoi suunnilleen kuustoista euroa. Kilohinnaksi se tekee lähemmäs 27 euroa. Palkkaripönttö oli 700 grammaa ja kilohinta jotain luokkaa 22 euroa.

Puddingit 1,20 €/pussi, palkkari puoltoista euroo ja patukka samoin.

Muutenkin pakkaukset oli melko pieniä ja esimerkiksi puddingit oli kaikki yhden annoksen pusseissa. Pitkän vertailun jälkeen ostin kolme pussia vanukasta, yhden proteiinipatukan ja yhden palautusjuoman.
No miltä maistui? Korkkasin patukan heti autossa ja se oli melkein syöty jo ennen kuin pääsin Lidlin pihasta tielle. Hyvää! Patukka nosti odotukset myös muita tuotteita kohtaan ja iltapalaksi maisteltiin vanukkaita. Niitä oli myynnissä yhteensä neljää makua jonkun mangon makuisen jätin kauppaan. Myös mansikka-valkosuklaan olisin voinut jättää sinne, koska se oli aivan järkyttävää. Korostan, aivan kamalaa. En pysty oikein edes erittelemään mikä siinä oli niin hirveetä, mutta makeus ja maku kokonaisuudessaan oli jotain varsin tyrmäävää. Caffe latte oli ihan kohtuullisen makuinen, mutta suklaa ei oikein uponnut. Mielummin kuitenkin söisin saavillisen tuota suklaan makuista, kuin yhden pussin mansikka-valkosuklaata. Hrrrr!

Mikäs se tämmönen uus merkki on kun Leefytrops? Oho, se olikin pelikuva ja Sportyfeel!

Eilen otin palkkarin mukaan salille ja imaisin sen treenin jälkeen. Kun tutkailin purkkia juodessani, niin huomasin että palkkari on Suomessa tehty, Osuuskunta Maitomaa näytti olevan valmistaja. Tarkempi tarkastelu osoitti myös sen, että palkkarissa oli suunnilleen kaksi ruokalusikallista sokeria. Siltä se myös maistui! Vähän turhan tymäkkää kamaa salin jälkeen, mutta fillari kulki varsin sutjakkaasti kotiinpäin.
Mä odotin, että kun Liiteri lähtee mukaan tähän lisäravinnepisnekseen, sieltä räväytetään tonttiin niin kilpailukykyset hinnat, että kilpailijat menee peiton alle itkeen. Yhden annoksen palkkari ja patukat olikin kohtuullisen edukkaita, mutta erityisesti odotin palkkari- ja herapönttöjen olevan tosi halpoja. Ne on kuitenkin suunnilleen samaa hintaluokkaa kuin esimerkiksi Fastin vastaavanlaiset tuotteet. Ja vaikka Lidlistä tykkäänkin, niin en usko, että Sportyfeel pystyy kilpaileen laatumielikuvassa Fastin kanssa. Hinta olisi pitänyt nyt olla se juttu, jolla voitetaan peruspalkkarinjuojat puolelleen. Mutta voisin silti kuvitella, että tää on aika fiksu veto Lidliltä. Ensin sieltä ostetaan lenkkarit ja jumppakuteet, niin eiköhän se palkkarikin ole aika helppo napata sieltä mukaan.