Vieraissa samalla kadulla

Jos mulle joskus tulee kovasti tekemisen puutetta, lähden kiertämään Suomea ja treenaan mahdollisimman monella salilla, erikoistuen pieniin, ei-niin-kaupallisiin saleihin. Taas voin vetää yhden salin listalla yli, koska eilen pääsin treenailemaan Bullfarm-salille Nekalaan. Ensimmäisellä voimanostokurssilla tutustuin Jenniin, joka on voimanostovalmennuksessa Bullfarmilla ja Jenni halusi näyttää mulle oman salinsa, koska edellisellä kerralla nosteltiin HH Gymillä.

Kuten arvata saattaa, salikoirakaan ei ollut mikään pieni ja herttainen puudeli.

Vaikka HH Gym ja Bullfarm ovat samalla kadulla ja molemmissa käy nostelemassa isoja äijiä, on näillä saleilla yksi perustavanlaatuinen ero. HH Gymillä reenaa Tampereen voimanostajat, jotka kisaa Suomen voimanostoliiton (SVNL) kisoissa ja bullfarmilaiset Finland Powerlifting Organisationin (FBO) kisoissa. Näillä kahdella jengillä on pieniä eroja muun muassa nostosäännöissä ja painoluokissa ja näistä vaan SVNL:n nostajat ovat doping-kontrollin alla. HH Gymillä on siis tullut nähtyä miten nostetaan SVNL:n säännöillä ja varusteilla, mutta nyt sain mahdollisuuden saada oppia nostajilta, jotka tekee asiat vähän eri tavalla.

Jennin valmentaja Jani Ihalainen lupasi vetää meille treenit samalla kun koutsasi erästä toista valmennettavaansa ensi viikon penkin EM-kisoihin. Valmennettava sattui olemaan IFBB pro Minna Pajulahti, joka veteli kevyitä satasen penkkiykkösiä loppuherkistelyinään.

Jani veti meille tekniikkatreenit ja tsekattiin kyykky, penkki ja veto. Kyykyssä oli eniten korjattavaa (leveempää asentoo tai tekoniveltä joidenkin vuosien päästä, heheh) , penkkiin sain maltillisia parannusehdotuksia ja maastavetotekniikkaa jopa kehuttiin. Se on kuulemma lähes täydellinen, vielä kun saan jäätävien sarjojen voiman jalostettua ykkösnostoihin.

Polvee sivuun, sivuun ja vielä enemmän sivummalle.

Jenni, Savonlinnan lahja Suomen voimanostolle.

Ei maata lahnana siellä penkillä! Voi morjes, että on meinaan alaselkä nyt jumissa. Tietää penkanneensa!

Jenni kiskas uuden mave-enkan!

Salina Bullfarm on kunnon hc-sali maan alla, romua ja roinaa on hyvin runsaasti, joten reenaaminen ei jää ainakaan siitä kiinni. Ja äijät näyttää kaikki ihan viikingeiltä, valtavia ukkoja, joilla on parta.

Muscle Beachin paita on aina varma valinta, kun lähtee uudelle salille vierailemaan.

Rahkaäijä sanoi mulle kotona ennen lähtöä, että otat sitten kuvan sen Pajulahden kanssa (tais olla vähän kateellinen, kun ei ite päässy penkkaan penkkijumalattaren kanssa) ja kun Minna oli saanut penkkinsä tehtyä ja meidänkin puolentoista tunnin treeni oli paketissa, niin tottahan yhteiskuvaa oli otettava. Muutaman olkapääjumoan saa vielä tehdä, että hanskat turpoaa samaan kokoluokkaan, kuin Pajulahdella.

Mitäs me tytöt tässä, treeni tehty!

Tänään on luvassa ihan toisenlaista sporttia, kun otan airon kauniiseen käteen ja vetelen ympäri Pyhäjärveä kirkkoveneellä työporukan kanssa. Vaikka tällä hetkellä keli näyttää varsin sateiselta, toivon, että jäävuoreen ei sentään törmätä. Mutta vannoa ei voi!

Rahkalaskuri: 85... jotain, se on kotona eikä rahkalaskurin lukemaa saa koskaan arvata!