Näytetään tekstit, joissa on tunniste Joulukalenteri 2013. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Joulukalenteri 2013. Näytä kaikki tekstit

tiistai 24. joulukuuta 2013

Bodypukki - luukku 24

Takana on huikea 24 päivän projekti. Tänä vuonna kyllästyin plösöön pukkiin ja päätin, että nyt tai ei koskaan taotaan vuosisadan joulukondis. Kaikenlaista on tullut kokeiltua, HIIT-treenejä, crossfittia, paleo-dieettiä, saunajoogaa, avantouintia... Monta kertaa on tehnyt mieli heittää hanskat tiskiin, mutta sitten olen ottanut itseäni parrasta kiinni ja jatkanut sinnikkäästi eteenpäin. Ja se kaikki on kannattanut. Joka päivä lähti kaksi kiloa läskiä, mutta joka päivä myös tuli kilo lihasta, joten kokonaissaldo on huikeat -24 kiloa! Vyötäröltä lähti yhteensä 24 tuumaa ja mikä sattuma, sehän on täsmälleen sama lukema, kuin pukin hauiksen ympärysmitta tänä aamuna! Takkia oli pakko leventää hartioista ja pienentää vyötärältä, että se edes jotenkin istuu tänään. Silti olisin toivonut hieman lisää pyöreyttä olkapäihin! Tästä on hyvä jatkaa ja hyvillä mielin lähden tänään jakamaan lahjoja!
Edes itte Jutta ei ole ennen tainnut näin huikeita kehityskuvia nähdä!
Kiitos kaikille lukijoille tuesta projektin aikana, teille on rutkasti lahjoja luvassa! Illalla nähdään! Hyvää joulua ja lihaisaa uutta vuotta!

maanantai 23. joulukuuta 2013

Bodypukki - luukku 23

Hou hou hou! Jokos lapsukaiset siellä ruutujen takana kovasti odottaa pukkia?
Tänä aamuna vähän kävin salilla kyykkäilemässä ja hienosti on kyykkykin kehittynyt, joulukuun aikana sarjapainoihin on tullut 50 kiloa lisää! Ihan olen koukkuun jäänyt salitreeniin, sitä harrastusta varmasti pitää jatkaa tämän joulukuntoprojektin jälkeenkin. Vähän jo suunnittelin, että eläkeelle päästyäni kävisin personal trainer -koulun ja valmentaisin kaikki Lapin asukkaat kuntoon.
Olen tässä nyt paljon kertonut yksityisiä asioitani joulukuun aikana ja nyt ajattelin vähän raottaa sitä kaikkein pyhintä, eli jouluaattoa. Lahjojen jakaminen on rankkaa puuhaa ja jo tänään pakkasinkin reen huomista varten valmiiksi. Nyt esittelenkin rekeni sisällön. Lahjat siellä tietysti on ja pari tonttua, mutta mitä muuta?

Ilta ja yö on pitkä, joten kataboliaa eli lihaskatoa ehkäisee proteiinipatukat ja kylmälaukun sisältö. Kylmälaukussa on IKEA:n sinikannellisissa rasioissa sievässä järjestyksesä kinkkua, perunamuusia ja punajuurta. Tänä jouluna en mässäile mammojen tarjoamilla pipareilla. Dieetti loppuu virallisesti vasta joulupäivänä.
Muistikirjasta löytyy kaikkien lasten nimet, iät, harrastukset ja se, että onko käyttäytynyt tuhmasti vai kiltisti. "Nimien kirjaan merkitään taas, tuhma vai kiltti, ajatelkaas..." Tiedättehän laulun.

Navigaattorilla löydän perille jokaiseen niemeen ja notkoon. Siitä puheen ollen,  Jorma Ollila ja liikenneministeri Merja Kyllönen saavat muuten tänä vuonna joululahjaksi vain pussillisen hiilidioksidipäästöjä. Minä en ainakaan rekeeni pistä mitään seurantahilavitkutinta!
Harja löytyy reestä joka vuosi, voin nimittäin kertoa, että piipuissa könyäminen on sotkuista puuhaa! Yleensä leppoisasti vihjaankin isännälle nuohoojan varaamisesta.
Käsipaino on ensimmäistä kertaa reessä. Sillä pumppailen kädet kunnon pumppiin ennen keikkoja, etenkin ennen sellaisia koteja, joissa on nuoria ja nättejä yksinhuoltajaäitejä tai rippikoulun käyneitä simpsakoita tyttäriä.

Näillä tarvikkeilla ajattelin pärjäillä tämän jouluaaton. Ja onneksi Abcit on auki, jos jotain aivan oleellista unohtui!

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Bodypukki - luukku 22

Stressiä pukkaa! Jouluaatto on ylihuomenna ja miljoonat lapset odottavat lahjoja ja Joulupukin kuumassa linjassakin pitäisi ehtiä pölistä tyhjänpäiväisiä. Entinen pukki olisi vetänyt vähän rommiglögiä ja vihreitä kuulia hermostukseen ja jännitykseen, mutta nyt on keksittävä muut keinot, jos mielin olla kaikkien aikojen joulukondiksessa tiistaina. Tuskailin kiirettä ja kireitä hermoja ja eräs tontuista (vähän hörhön puoleinen, mutta pakkaa lahjoja ripeästi) ehdotti, että menisin saunaan joogaamaan, se kuulemma tyynnyttää. Ensin luulin, että jooga liittyy jotenkin siihen valkoiseen kaapuun, toogaan, mutta niin ei kai ollut. Kohta jo heitinkin vaatteet pois ja suuntasin savusaunaan joogaamaan.
Tämä asento on nimeltään kiuastervehdys.
Kokeilin muutamaa erilaista asentoa, mutta happi meinasi loppua ja selkäranka katketa. Hyvin pian luovutin ja tyydyin vain makoilemaan lauteilla. Saunasta tullessa olin taas rento ja hyvillä mielin, mutta voisin vaikka vannoa, ettei se ollut joogan ansiota! Huomenna taidan mennä suosiolla salille hikoilemaan ja jätän tällaiset pelleilyt muiden heiniksi.

lauantai 21. joulukuuta 2013

Bodypukki - luukku 21

Täälä Korvatunturin korkeudella kaamos  kestää vain muutaman päivän ja tästä päivästä, talvipäivänseisauksesta, päivät alkavat taas pidentyä. Oli jo aikakin, sillä pimeää täällä todellakin on! Tänään lähden aamulla tekemään HIIT-treeniä ja ulkona näytti tältä.
 Etkö näe mitään? No en minäkään. Onneksi olen tilannut näitä päiviä varten Deal Extremesta huipputehokkaan otsalampun, jonka valossa näkee hölkötellä. Tein muuten taas saman HIIT-treenin, kuin joulukondinprojektin toisena päivänä. Tällä kertaa vedin reen viisi kertaa tunturin päälle, kun oli niin hyvin virtaa. Huh huh, miten nopeasti kunto voikaan kohota parissakymmenessä päivässä! Ihan haikeus iskee, kun aatto kolkuttelee ovella ja joulukondis häämöttää!

perjantai 20. joulukuuta 2013

Bodypukki - luukku 20

Olin tuossa pienessä reissussa eilisen. Yleensä en näin lähellä jouluaattoa liiku mihinkään Korvatunturilta, mutta nyt poikkeukseen oli erittäin pätevä syy.
Olen ajatellut. Tässä on nyt tovi rakennettu ja muokattua kehoa komeampaan suuntaan. Sen varmasti huomaavat myös asiakkaat jouluaattona. Siksi onkin parempi hoitaa homma tyylillä kotiin.
Soitin viime viikolla eräälle Oulun tutulle ja hän ilomielin lupasi avittaa pukkia. Pian minulla olikin kassiin pakattuna hihaton treenipaita ja trikoot. Heitin kapsäkin rekeen ja hurautin vartissa Marko Savolaisen pihamaalle.
Tämän poseerauksen nimi on lahjat takaa.
Supermassa pisti olohuoneeseen peilit pystyyn ja poseerausharjoitukset saivat alkaa! Selän levitys, tuplat edestä ja takaa, vatsalihakset, reisien jännitys, kaikki sulavasti peräkkäin. Oulun mies olikin vaativa opettaja, puuttui pienimpiinkin virheisiin ja vaati jännittimään jokaisen lihaksen. Muutaman tunnin ankaran harjoitteilun jälkeen olohuoneen kauttimista jyrähti soimaan tutut sävelet ja vedin koko kappaleen mittaisen vapaaohjelman. Marko ei säästellyt kehujaan, olin kuulemma nopea oppimaan ja näyttävä paketti suoraan valmiina lavalle. Kiitoksena vaivannäöstä lupasin Supermassalle timanteilla koristellut kisapöksyt pukin konttiin, jos vielä joskus lavat kutsuu.

Koko matkan hyrisin tyytyväisyydestä, poseerausopettaja oli paras mahdollinen ja nyt olisi punaista nuttua vaille valmis aaton työurakkaan. Suoraan sanottuna olen aivan kyllästynyt mörisemään nuotin vierestä samat tiptapit ja kulkusten kilinät joka piltin kanssa. Tänä vuonna lapsukaiset saavat jotain erilaista, nimittäin vapaaohjelman Joulupuu on rakennettu -kappaleen tahtiin. Kappaleen oikea nimi on muuten nykyisin Joulupukki on rakennettu.
Kyllä se muorikin vihdoin alkaa lämmetä uudelle, uljaalle pukille! Kovasti ainakin kihersi, kun sai yksityisnäytöksen poseerauksista.

torstai 19. joulukuuta 2013

Bodypukki - luukku 19

Pyysin vaihtelun vuoksi joulumuoria vähän kirjoittelemaan ajatuksiaan laihdutuskuuristani ja koko päivähän siinä meni, kun muori käytti tehokasta ja uudenaikasta yksisormijärjestelmää ja poisti tekstin vahingossa ainakin neljä kertaa.

"Aika ihmeissäni olin, kun Joulupukki yhtäkkiä halusi ruveta kuntoa kohottamaan. Mikäs tässä olisi ollut ollessa, jo useampi vuosisata menty ilman diapeetesta ja muita etelän vitsauksia. Vähän on puheenaiheet loppuneet kesken, kun toinen vaan istuu tietokoneen ääressä ja katselee pikini vitness -tyttöjen takamuksia tai on lenkillä tai kuntosalilla. Ruokapöydässäkin on vaisu tunnelma, kun ukko vetää vaan kinkkua punajuurella ja punajuurta kinkulla, eikä mikään minun kokkailu kelpaa. Omalle vyötärölle on tainnut siirtyä ne kaikki pukilta lähteneet kilot, kun jonkunhan ne piparit, tortut ja laatikot on syötävä. Yritin olla mieliksi ja tein piparkakku-ukon, jolla oli komeat käsilihaset, mutta kuulemma liikaa sokeria. Seuraavana päivänä tein joulutorttuja, johin pistin päälle porkkanasosetta ja raejuustoa, ei kelvannut nekään. 
Enkä myöskään pidä yhtään siitä valmentajasta, Joika Morottajasta, mies repii mennessään ovenakarmit, kun on niin harteikas ja on vielä paha suustaankin. Iloinen olen sitten, kun tämä hömpötys loppuu. Pidempään en kyllä katselisi, tai menisin tinkaamaan shamaanilta avioeron!"

P.S. Rahkamuija vastaa huomenna kaikkiin kommentteihin, nyt se menee nukkuun!

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Bodypukki - luukku 18

Hou hou hou! Valmentajani Joika Morottaja antoi minulle jouludieetin aluksi ruokavalion, johon sisältyi lähinnä pelkkää kinkkua ja punajuurta ja se on nyt alkanut pahemman kerran tökkimään. Selailin taas vähän blogeja ja kovin moni oli innostunut paleo-ruokavaliosta. Idea on ilmeisesti se, että keräillään itse kaikki ruoka luonnosta, kuin kivikauden asukkaat konsanaan. Tästä minä pidän, saa liikkua luonnossa ja ruokavalio säästää luonnonvaroja!  En ole pitkään aikaan käynyt etelä-Suomessa, niin olinkin vähän yllättynyt, kun paleo-ruokailijat söivät pähkinöitä, mutta ilmeisesti cashew-pensaiden viljely on vihdoin onnistunut kehä kolmosen sisäpuolella.
Kun lounasaika lähestyi, päätin lähteä metsästämään ruokaa. Poron potkaa, puolukkakarpalomehua ja erilaisia vihreitä kasveja salaatiksi. Porojahan meiltä löytyy pihapiiristä vaikka kuinka, mutta eihän kukaan koiraansakaan syö, joten päätin lähteä metsästämään villejä metsäpeuroja tunturista.
Ilmeisesti ennen paleo-ruokavalion aloittamista pitäisi käydä jokin metsästyskurssi, koska en saanut yhtä ainoata elukkaa kiinni. Varsinkin, kun jousipyssyni oli jokin lapsille tarkoitettu lelu. Päätinkin siis tyytyä kasvislounaaseen. Noh, jopa amerikkalainen turisti tietää, että joulukuussa Lapissa on melko paljon lunta, joten marjoistakaan ei ollut nälän karkoittajaksi. Lopulta pureskelin pelkkiä katajan neulasia ja kaivoin taskusta proteiinipatukan, joka ei tietenkään ole paleo-ruokaa nähnytkään. Taitaa olla sermmoinen kesäruokavalio tämä paleo! Tai sitten tulokset perustuvat siihen, ettei kukaan saa ruokaa kiinni.

tiistai 17. joulukuuta 2013

Bodypukki - luukku 17

Kyllä laihduttajan ja kunnonkohottajan paras ystävä on luotettava personal trainer! Loistavan miehen valitsin itseäni valmentamaan, ei anna yhtään armoa eikä ole liion koskaan tyytyväinen. Treenit voisivat kestää vaikka kahdeksan tuntia, jos Joika niin päättäisi, mutta onneksi voin aina vedota joulukiireisiin. Tänään hinkattiin Korvatunturi Gymillä käsiä ja muut treenajat lähtivät pois, kun valittelivat, että Joika karjuu liian kovaa. Minä vain kytkin kuulokojeen pois päältä, niin eipä tuo haitannut.
Kyllä tuntuu hienolta, kun tulokset alkavat peilistäkin näkyä ja joka päivä joku huomauttelee, että olen nuorentunut ainakin sata vuotta. Ja siltä se tuntuukin! Luulevat varmaan kohta kaikki joulumuoria minun äidikseni, hoh hoh hoo!

maanantai 16. joulukuuta 2013

Bodypukki - luukku 16

Tänään on ansaittu lepopäivä ja ajattelin, että voisin hieman kirjoitella tämän vuoden hittilahjoista, olenhan sentään lahjabisnesten asiantuntija.
Tänä jouluna on toivottu valtavat määrät pilatesrullia. Suurin osa onkin jo pakattu, mutta kävikin niin ikävästi, että rullien toimittaja meni konkurssiin omistajan saatua välilevyn pullistaman, joten rullat loppuivat kesken. Mutta ei hätää, Korvatunturin konepajalla tontut sorvaa kovaa vauhtia lisää rullia. En vain ihan vielä tiedä, että miten kuljetus hoidetaan, kun yksi täysteräksinen pilatesrulla painaa 55 kiloa.

Lahjalistoilla on näkynyt myös paljon isoja 5 kilon levypainoja krosvittia varten. Ei tuollaisesta pelleilystä tule mitään, ensi jouluna kinutaan sitten 10 kilon limppuja. Niinpä ostin koko Leokon varaston 25 kilon levypainoja ja tontut viilaa niistä sen kakkosen pois, niin saavat mitä haluavat ja ensi jouluna voi sitten toivoa jotain järkevää.


Etenkin naisten lahjalistoilla on näkynyt paljon Gutta Justarsbergin Mene Ihra mene -kirjaa. Tutustuin opukseen ja totesin sen ohimeneväksi hömpötykseksi, joten kaikille uutta elämää kaipaaville lukutoukille lähtee klassikkoteos naisten kehonmuokkauksesta. Sen ahmin sarjatauoilla muutamassa päivässä ja ensi kesänä joulukunto hoidetaankin Venicen Muscle Beachilla.

Neljäs hitti on ollut goji-marjat viiden kilon pöntössä. Ihmiset varmaan luulee, että olen miljönääri, joten tämäkin lahja korvataan paremmalla (ja halvemmalla) versiolla. En ymmärrä, mikä niissä punaisissa rusinoissa viehättää.Tontut poimi syksyllä puolukoita niin ahkerasti, että jokin Thaimaasta tullut porukka vähän hermostui, kun varvut olikin jo paljaaksi kynittyjä heidän saapuessa. Nyt tälle 145 000 litralle puolukoita on järkevää käyttöä, muori kuivaa ne ja pakkaa viiden kilon säkkeihin. Eikä kukaan huomaa mitään!

Sellaisia olivat tämän joulun toivotuimmat lahjat, kaikkea en viitsi paljastaa, että on jotain yllätystä sitten aattona

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Bodypukki - luukku 15

Jet lag painaa päälle ja väsymys on kova, mutta nukkumaan ei pysty. Tutkailin hieman internetistä vinkkejä piristymiseen ja kovasti suositeltiin avantouintia. Se on pukille ennestään tuttua puuhaa, Korvajärvessä on monet uinnit uita jäiden seassa. Kuulemma edistää laihtumistakin! Niinpä lähdin aamuhämärissä (eihän täällä valoisaa tulekaan) kohti järveä ja aamuairoopisena sahasin miehen mentävän reiän kaksi metriä paksuun jäähän. Eipä tarvinut saunaan vaivautua, kun tuli niin lämmin!
Eikun nuttu pois ja sekaan vaan!
Mutta kas kummaa, viime viikkoina laihduttamani rasvat ovatkin ilmeisesti lämmittäneet aika tavalla ja vedestä tuli pikainen kiire pois. Tässä on nyt kolmatta tuntia istuttu takan ääressä ja vieläkin viluttaa. Mutta enää ei väsytä!
Ehdin jo kauhistella, että joudun maksamaan melko kovan hinnan elämäni joulukondiksesta, sillä jouluaaton vuorokauden mittainen rekiretki yläilmoissa on melko kylmää kyytiä, varsinkin jos lämmittävä ruskea rasva on tiessään. Keksin kuitenkin, että joka toisessa lahjalistassa on tänä vuonna pyydetty merinovillaisia vaatteita. Koen oikeudekseni vähän lainata niitä. Ei siis kannata ihmetellä, jos pehmestä paketista paljastuva aluskerrastosi haisee hieman porolle ja pukin hielle!

lauantai 14. joulukuuta 2013

Bodypukki - luukku 14

Onkos täällä vielä kilttejä lukijoita? Myönnän olevani hieman taikauskoinen, joten koin paremmaksi, että en kirjoittele mitään perjantaina 13. päivä, mutta suurin syy oli se, että olin muutaman päivän vuotuisesessa valepukkikonferenssissa Kuubassa. Jaa, et tiennyt, että sellainenkin järjestetään? Joka vuosi konferenssiin kokoontuu kaikki maailman valepukit tapaamaan isoa pomoa eli minua ja muutaman päivän aikana käydään läpi vuoden lahjahitit, maistellaan uutuuskonvehteja ja juoruillaan tuhmista lapsista. Koko kymmentuhatpäinen valepukkijoukko kohahti, kun astuin lavalle, ja näkivät tähän astisen muodonmuutokseni. Joku epäili, että en ole aito joulupukki, mutta kehotin tulla kiskomaan partaa, niin epäilijät hiljenivät.

Virallisen osuuden jälkeen oli hyvin vapaa-aikaa ja koska tässä kuntoa kohotetaan, päätin tehdä pienen kuntopiirin rannalla palmun alla. Persoonallinen reinerini Joika Morottaja oli etukäteen neuvonut, että esimerkiksi punnerruksia, vatsalihasliikkeitä, dippejä ojentajille ja kyykkyjä kehonpainolla voi tehdä missä tahansa.
Kyykkyjä kookospähkinän kanssa, kylläpä otti koipiin!
Reissuun en pakannut omia kinkkuja ja punajuuria mukaan, mutta söin hyvin kevyesti ja kasvispainotteisesti, joten paino ei päässyt nousemaan. Saivat tekopukitkin hieman miehen mallia! Ensi vuoden konferenssiin taidankin ehdottaa aiheeksi terveellisiä elämäntapoja, muuten saan pian puhua tyhjälle salille, kun kaikki valepukit ovat kupsahtaneet liiallisen glögin kittaamisen ja kinkun ahmimisen johdosta.
Lähdenpä vielä iltalenkillä, uni kun ei taida tulla jet lagin takia!

torstai 12. joulukuuta 2013

Bodypukki - luukku 12

Joulukuntodieetti on nyt puolessa välissä. Rautaa on nöyryytetty, hikeä vuodatettu ja nälkää nähty. Kovaa hommaa tämä kondiksen rakentaminen. Mutta tuloksia on tullut! Ajattelin, että voisi olla motivoivaa julkaista vähän kehityskuvia kaiken kansan nähtäväksi. Ensimmäinen kuva on otettu marraskuun viimeisenä päivänä ja toinen tänään. Muori nappasi kuvat ja huvittui suuresti kuvaajanpestistään, malli ei kuulemma ollut kansikuvamateriaalia. Pyh ja pah, katsotaan vajaan kahden viikon päästä! Mutta tämä on tilanne tällä hetkellä.
Mitä mieltä on piltit siellä ruudun takana, miltä kehitys näyttää ja missä pitäisi vielä petrata jouluun mennessä?

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Bodypukki - lukku 11

Hou hou hou! Alkuviikon laihdutusmasennuksesta on päästy yli ja nyt uudella innolla kasvisten ja raudan kimppuun. Pukille harva antaa paketteja, mutta tänään Kusti polki tänne syrjäkylälle asti ja toi jättimäisen laatikon. Olen nyt vähän näitä vitness-blogeja seuraillut ja ilmeisesti hyvän tavan mukaista on esitellä postipakettia sisältö, jos sieltä paljastuu lisäravinteita tai muuta asiaan liittyvää. Kyllä nyt varmasti kondisprojekti saadaan vietyä kunnialla loppuun, kun on asianmukaiset palautusjuomat, patukat ja uusi treenipaita. Kyllä nyt kelpaa!
Palautusjuomaa jo maistelin, piparin maku tulee hyvin esiin ja seassa on Aura-juustokönttejä. Suosittelen testaamaan!
Huomennahan on jo joulukunto-projektin puoliväli, silloin luvassa on kehityskuvia!

tiistai 10. joulukuuta 2013

Bodypukki - luukku 10

Tässä on nyt noin 260 joulua kuunneltu samoja loilotuksia. Saisi se Katri Helenakin tehtailla muutamat uudet jouluhitit, ettei Maa- ja kotitalousnaisten pikkujouluissa tarvitsisi joka vuosi kuulla samaa Joulumaata korkealta ja kovaa hoilattuna. Viime yönä ei oikein uni tullut, kun jokaista lihasta särki ja eilen ahmitut Juhlapöydän konvehdit närästi pahemma kerran. Pistin vähän mobilaattia kankkuun, hörppäsin kaloritonta luumukeittoa ja istahdin työpöydän ääreen ja pistin muutamat joululaulut uusiksi. Jokainen voi itse muistella melodian, onnistunee helposti!

Kolmee yötää dieettiin on, laskin aivan itse eilen kun näin rasvat vyötärön.
Porkkanakin maistuu taas taas, kaloreista pihtaillaan,
kun paino hiljaa putoaa.
Iltasella penkkasin mä pitkän sarjan salillain,
kun löysin vanhan salikorttini.
Penkin ääreen nukahdin ja kadulle mut kannettiin,
kun unta näin; Nyt kondis tullut on!
Kolme yötä diettiin on, laskin aivan itse eilen,
kun näin ihrat pyllyssäin.
Bulkataan ja pumpataan, broilerikin jo sulaa saa,
kun kolme yötä enää on.

Hei krosvitti-ukot hyppikää, nyt on riemun raikkahin aika.
Hei krosvitti-ukot hyppikää, nyt on riemun raikkahin aika.
Hetken kestää wodi tää, sekin rankkaa ja hikistä.
Hei krosvitti-ukot hyppikää, nyt on riemun raikkahin aika.
Kattila täynnä parsaa, hiphei!
Dieetti on taas, dieetti on taas,
kattilat täynnä parsaa.
Nyt sitä saa, nyt sitä saa
vatsansa täyteen parsaa.
Dieetti on taas, Dieetti on taas,
voi, kuinka meill´ on hauskaa!
Laihiksel on, laihiksel on
 aamusta iltaan hauskaa.

Näitä kuulisin mielelläni, kun tulen aattona poikkeamaan!

maanantai 9. joulukuuta 2013

Bodypukki - luukku 9

Hauskaa nimipäivää kaikki Annit ja Annat ja muut tänään nimipäivää viettävät tyttöset!

Toisen kokonaisen laihdutusviikon piti alkaa jämäkällä hiihtolenkillä yhdessä valmentajani Joika Morottajan kanssa. Tarkoituksena oli käydä läpi tähänastista joulukunto-projektia ja polttaa samalla rasvaa Järviset jalkoihin kiinnitettyinä.
Olin niin tohkeissani eilen salin pojilta kuulemistani taikamanteleista, että otin asian heti ladulle päästessä puheeksi. Joika kuunteli hetken hiljaa selostustani rojuista, jotka kasvattavat lihasta ja penkkitulosta ja karjaisi sitten niin  kovaa, että kaikki karhut sadan kilometrin säteellä heräsivät talviuniltaan ja menettivät kuulonsa. Sitten Joika nappasi sukset jalastaan  ja katkaisi ne kuin tulitikut ja ryntäsi sen jälkeen läheisen männyn luokse ja kiskoi sen juurineen maasta ja heitti sen kymmenien metrien päähän.

Jotta tulisi varmasti selväksi, mitä mieltä Joika oli taikamanteleista, piti hän minulle kolmen vartin saarnan taikarojujen vaaroista. Lahjasäkit kuulemma surkastuvat, reki ei nouse enää yhtä vauhdikkaasti lentoon ja partakin saattaa pudota pois. Voi hyvät hyssykät mitä mömmöjä ne pojat olivat minulle tarjoamassa!
Joika lähti kotiin rauhoittumaan ja minä jäin hetkeksi istumaan juurilta revityn männyn päälle. Kylläpä nyt harmittaa! Luulin jo, että joulukondis on jo muutaman päivän päästä täällä.
Kotiin päästessä olin niin vihainen itselleni, että tempaisin lahjavarastosta kaksi rasiaa Juhlapöydän konvehteja ja heitin ne saman tien kohti mörisevää ääntä. Voi minua tyhmää vanhaa ukkoa, nyt harmittaa vielä enemmän! Miten tästä enää noustaan?

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Bodypukki - luukku 8

Muori käänsi vain kylkeä, kun lähdin tänä aamuna salille. Viime kuukausina meillä on mennyt vähän huonosti ja kuilu on entisestään syventynyt viime päivinä, kun toinen on kiinnostunut vain pullan leipomisesta ja toinen painon putoamisesta. Kunhan joulukiireet helpottaa, täytyy lähteä yhdessä jonnekin lemmenlomalle.

Joulupukin tuvasta on vain kivenheitto Savukosken kylän kuntosalille, Korvatunturi Gymille. Sali on kyläläisten ylläpitämä ja siellä saa käydä jokainen, joka osaa käyttäytyä. Ja meillä päin on fiksua väkeä, ei varmasti moinen toimisi siellä etelässä. Sali on jättimäisessä kodassa, eikä ikkunoita ole, joten raudan kolistelu hoidetaan nuotion valossa.
Tänään oli penkkipäivä. Valmentajani Joika Morottaja tarkasti, että vuosikymmeniä vanha penkkitekniikkani on edelleen pätevä ja nyt vain  tankoa kohti kattoo. Tänään Joika ei päässyt mukaan treenin, koska hän on Tampereella voimanostokisoissa töissä. Joikan työnä on nostaa sarjojen välissä maastavetotankoa sen verran, että painot saadaan vaihdettua. Se ei kuitenkaan käy edes treenistä Joikalle, joka treenaa hauistakin lähes sadalla kilolla.

Aamusella salille oli eksynyt myös muitakin kunnon kohottajia. Toisella penkkipaikalla oli kolmen nuoren miehen porukka, jotka tunnistin Korvatunturin itäpuolen väeksi. Jättimäiset klopit penkkasivat parilla sadalla kilolla ja jatkuvasti jonkun omenapuhelimen ämyreistä kaikui yksi ja sama kappale. Löysin sen Youtubesta ja laitan tähän, että tiedätte mistä puhun.
Kappaleessa kovasti puhuttiin jostain rojusta ja ääneen naureskelin, että näin joulun alla moinen kulutuskriittisyys onkin ihan hyvä asia, kohta kaikilla on taas nurkat täynnä turhaa romua ja rojua. Eräs pojista korjasi, että kappaleessa puhutaan ihan toisista rojuista. Pojat kertoivat hakevat rajan takaa taikajauhoa, jolla penkkitulos kasvaa joka viikko, läski pysyy loitolla ja lihas kasvaa kohisten. Kovassa kunnossa pojat olivat kieltämättä!
Verrattiin hauista, vasemmalla Niilan käsi, oikealle minun.
Isoin kavereista, Niila, ehdotti että myös minun kannattaisi kokeilla taikamantelia aamupuuroon, joulukondis olisi kuulemma valmis jo ensi viikolla. Taika-aineista ei kuulemma ole lainkaan haittaa, päinvastoin ja pojat lupasivat toimittaa minulle muutaman ensimmäisen erän aivan ilmaiseksi, ja ne kuulemma riittäisivät juuri loppuvuodeksi. Tämä kuulostaa kyllä tosi hienolta jutulta, taidan heti huomenna pyytää Niilalta taika-aineet suoraan kotiin toimitettuna, mutta ensin taidan kysäistä Joikan mielipidettä! Kertokaa toki tekin, jos joku on kokeillut puurossa taikamantelia tai taikasokeria!

lauantai 7. joulukuuta 2013

Bodypukki - luukku 7

Kovasti eilen uhosin, että tänään heti aamusta krosvitataan. Mutta tulikin isoja mutkia matkaan. Heräsin aamulla lankapuhelimeen pirinään. Wodi-tonttu se sieltä soitteli Tampereen Sorinkadulta, oli ollut putkassa yön. Ei kuulemma ehtisi vetämään treenejä heti aamusta, illalla uusi yritys.
Wodi saapui VR:n siivittämänä illansuussa Korvatunturille ja oli todellakin ison selityksen velkaa. Oliko meidän Ameriikasta asti saapunut tonttumme joku huligaani?

Wodi lähti alkuviikosta Pirkanmaalle tekemään listaa kilteistä ja tuhmista lapsista ja eilen illalla vuorossa oli Tampere. Wodi oli kuulemma aivan rauhassa tarkkaillut Tampere-talon ikkunasta, että keppostelevatko Duudsonit Saulin juhlissa, kun yhtäkkiä ratsupoliisi hevosineen oli kävellyt päältä. Tästä säikähtäneenä Wodi pinkaisi juoksuun ja juoksi pysähtymättä keskustorille asti.
Alaskasta saapunut menninkäinen haluaa niin kovasti olla suomalainen ja siksi seuraa aina tarkasti, mitä muut tekevät. Wodi huomasi, että torilla oli selvästi juhlat menossa, pojat hakkasivat jääkiekkomailoilla taksia ja riensi mukaan auttamaan. Ehkäpä tämä on kuin meksikolaisten piñata, kun auton saa rikki, sisältä tulee kasa karkkia. Taksi pysyi kuitenkin yhtenä kappaleena eikä sisältä lentänyt yllätyksiä, ja kuski auton sisällä oli hyvin pelokkaan näköinen. Varsinainen yllätys oli kuitenkin poliisit, jotka ilmeistyivät kuin tyhjästä ja ottivat Wodilta mailan pois, pistivät helistimet ranteisiin ja heittivät miekkataksiin. Valtion tarjoama yö oli kuulemma kylmä ja pitkä ja konstaapeli Heinänen ei kuulemma ansaitse tänä vuonna lahjoja.
Vaikka aluksi olin Wodille hyvin, hyvin vihainen, ymmärsin, että tässä oli kyse suuremman luokan kulttuurierosta ja tietämättömyydestä, joten en lähetä Wodia takaisin Alaskaan. Joulupukki ei tuomitse ketään. Sakkonsa tonttu saa kyllä maksaa aivan itse!
Wodilla oli kipeän näköinen kavion kuva poskessa. 
Vihdoin crossfit-treeni pääsi alkuun. Alaskassa Wodi oli vetänyt erinäisiä jumppatuokioita eskimoille ja jääkarhuille ja rekkamiehille, jotka eivät sattuneet olemaan jäällä, joten kyseessä on ikään kuin alan mies. Treeni pidettiin porotallissa ja alkulämmittelyiksi siivosin poron jätökset lattialta ja jokaisen lapiollisen jälkeen tein kolme kyykky-hyppyä. Sitten päästiiinkin varsinaiseen asiaan.

Päivän treeni eli WOD oli sellainen, että nostin 40 kiloa painavan treenivalmetajani pääni päälle kuusi kertaa, sen jälkeen sata punnerusta, viisikymmentä leuanvetoa renkaissa ja lopuksi vielä kolme kappaletta kuperkeikkoja. Ja tämä kaikki neljä kertaa. Treeni kesti lähes kaksi tuntia kaikkiaan ja viimeisten punnerrusten kohdalla harkirsin sittenkin lähettäväni Wodin takaisin sinne missä pippuri (tai mikään muukaan) ei kasva. Nyt olen aivan valmis petiin heti iltakinkun jälkeen. Huomenna paikkoja varmasti kolottaa, mutta treeniohjelmassa lukee penkkipäivä. Ja treeniohjelmassa pysytään! Enää pari reilu pari viikkoa aikaa projektin loppumiseen!

perjantai 6. joulukuuta 2013

Bodypukki - luukku 6

Eipä ole mukavampaa tapaa aloittaa itsenäisyyspäivän aamu, kuin pimeässä metsässä hölkkäily tyhjällä mahalla. Oikein kuulin korvissani sen kohinan, kun rasva paloi.
Tänään on todella haastellinen päivä joulukuntoprojektin kannalta. Illalla Korvatunturilla vietetään itsenäisyyspäivän juhlaa ja pitkä pirtinpöytä on katettu täyteen herkkuja. Myös eräs ystäväni pitää tänään kaukana etelässä, Tampereella, isot juhlat, mutta jätin ne väliin työkiireisiin vedoten. Totuus on, dieetissä pysyminen on paljon yksinkertaisempaa kotona. Olisi ollut kova homma pakkailla omat kinkut mukaan pariksi päiväksi ja vältellä coctailpala -tarjottimia kanniskelevia tarjoilijoita. En vaan pysty vastustamaan graavilohi-avokado-leipäsiä tai sinisiä Macaron-leivoksia! Sitä paitsi, en jaksa kuunnella kännisten kansanedustajien lahjatoiveita, jotka aina liittyvät jotenkin tuleviin vaaleihin ja niiden rahoitukseen (joulupukki pysyy kaukana vaalirahasotkuista!) tai Nobelin rauhanpalkintoon. Parempi siis pysytellä Korvatunturilla, vaikka täälläkin haasteita riittää.
Viime itsenäisyyspäivän karkelot ovat edelleen kirkkaana mielessäin.
Valmentajani Joika neuvoi, että koko päivän säännöllisellä syömisellä pysyn illalla ruodussa ja hörpin vaan tuopista vettä, kun muut maistelavat joulun uutuuskonvehteja ja coca colalla marinoitua joulukinkkua. Tuntuu, että tonttujen joukossa on muutama, jotka jatkuvasti yrittävät sabotoida laihdutusprojektiani, monta kertaa tuovat herkkuja nenän eteen ja kyselevät, että onko nälkä. No, tiedänpä ainakin ketkä ovat lähtövuorossa seuraavissa Korvatunturin YT-neuvotteluissa. Kun tekee oikein tiukkaa ja joulusuklaa tuoksuu liian hyvältä, menen taas katselemaan Youtubeen treenivideoita. Se onkin nykyään lempipuuhaani! Voisinkin ehdottaa Joikalle, että kuvataan mekin sellainen!

Huomenna Alaskasta Korvatunturille muuttanut tonttu (oikeasti hän on menninkäinen, mutta me emme syrji ketään etnisen taustan perusteella) Wodi lupasi pitää minulle heti aamusella crossfit-treenin porotallissa. Raportoin siitä lisää huomenissa!

torstai 5. joulukuuta 2013

Bodypukki - luukku 5

Ajattelin tänään vähän kertoilla tämän fit-pukin ruokavaliosta. Viimeiset 256 vuotta olen syönyt päivittäin kahden kilon kinkun, vadillisen lanttulaatikkoa, kaksi homejuustoa ja rasiallisen vihreitä kuulia. Joka aterialla. Sunnuntaisin vielä yhden Juhlapöydän konvehdit -rasian. (Panda lähettää niitä vuosittain Korvatunturille 6 miljoonaa rasiaa, mutta ei niitä kaikkia millään kehtaa viedä lahjaksi. Varsinkaan tänä jouluna, kun on tämmöinen vitness-puumi menossa koko kansalla.) Lisäksi lempiherkkuni on kylmä glögi sokerilla makeutettuna. Hammaslääkärini ei suostu enää edes katsomaan suuhuni, mutta mitä sen on väliä, kun tekareilla tässä on menty jo viime vuosisata.

Personal trainerini Joika Morottaja sai sepelvaltimotaudin vilkaitessaan ruokapäiväkirjaani, joten ruokavalioni meni rajusti uusiksi.
Morottaja ei viitsinyt pyytää rahaa ruokavaliosta tai treeniohjelmasta (ettei jää ilman lahjoja) joten voin huoletta pistää ne jakoon.
Aamupala: Kattilallinen riisipuuroa. Yksi manteli.
Lounas: 500 grammaa kinkkua. Kolme punajuurta.
Välipala: 500 grammaa kinkkua.
Illallinen: 500 grammaa kinkkua.Joululimppu.
Yöpala: 500 grammaa kinkkua.
Makeiset, leivonnaiset ja glögi on kiellettyjen listalla. Jälkimmäinen jopa terästämättömänä! Himoa kuitenkin vähän helpottaa se, että klikkailin itselleni Fätnesstukun kaupasta glögin makuista palautusjuomaa. Todellinen löytö! Tilailin samalla Tapoutin t-paidan treenipaidaksi, suurin koko oli XXXL, vaikka mahani olisi vaatinut vähintään viisi äksää. Eiköhän sekin paita istu, kuin hanska, kunhan joulukuntoni on valmis!

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Bodypukki -luukku 4

Aamulla kävin päiväpostikuormassa tulleita lahjatoiveita läpi. Lauri Hervannasta toivoi uutta moottoripyörää, Jare Henrik Lahdesta hyviä kelejä ensi elokuulle ja Tero Ilmajoelta haluaa taikakeihään, joka lentää 100 metriä. Pojat kai luulee, että meikäläinen on jonkinsortin hyvä haltiajakummi. Sen sijaan Marikalle Joensuuhun lähtee kontillinen neulontatarvikkeita, Heidille Skotlantiin vähän varusteita kotikuntosalille ja Jaanalle Pirkkalaan oikein komea tempokypärä.

Aamupäivän puuhasteluiden jälkeen olikin aika lähteä kohti Korvatunturin kylän ainoaa kuntosalia. Siellä jo valmentajani Joika Morottaja odotteli kärsimättömänä. Heti sain haukut, kun naamasta ei kuulemma nähnyt tähän astista dieettiä lainkaan.
Joika ei säälinyt vanhaa miestä yhtään, ja päivän epistola oli maastavetoa ja poron kantoa. 14 sarjaa tangon kiskontaa lattiasta teki tehtävänsä ja viimeisen sarjan jälkeen hoipuin penkille istumaan. Se oli vasta alkusoittoa, seuraavaksi Joika haki viereisestä talosta poron kintut köytettynä ja se selässä juoksin kuntosalin pihassa kolme varttia.

Tämä on kuulemma sitä west side barbell treininkiä, Korvatunturin itäpuolella pojilla on kuulemma täysin toiset metodit ja huhujen mukaan voisilmä puurossa.
Illalla kroonisesti kärttyinen joulumuori haastoi riitaa, että levytanko kiinnostaa nykyisin enemmän kuin oma vaimo. Kyllä se on niin, että tässä iässä yksi airoopinen treeni päivään on aivan riittävästi!