Ja ulkona kesäyö

Mun mielestä on täysin kohtuullista, että noin kahdeksan kuukautta kestävän talven pimeys korvataan valoisilla ja loputtoman pitkillä kesäilloilla. Kesällä voi ihan helposti lähteä vielä yhdeksältä illalla pyöräilemään, uimaan tai maalle saunomaan. Talvella ei tehdä yhtään mitään kello 18 jälkeen, hyvä jos saunan viitsii lämmittää kotona, kun kohta kumminkin mennään nukkumaan.

Eilen paettiin illaksi kaupungista maalle.

Tällä viikolla on ollut upeita kesäiltoja ja tuntuukin, että elämä on alkaa vasta, kun aurinko on laskenut paistamaan matalalta. Yhtenä iltana me lähdettiin ajelemaan avoautolla ja haaveiltiin, että olisipa kiva nähdä peura. Kannattaa varoa mitä toivoo, koska ajelun aikana bongattiin yhteensä 21 peuraa. Siellä niitä oli yksin ja kaksin ja isommissa porukoissa pitkin peltoja ja niittyjä.

Siellä heti kolme veijaria.

No mitäs toljotat? Peurat tuijotteli meitä vähän aikaa ja lähti sitten yleensä pomppimaan pakoon metsään.

Tämä maaginen peuratie löytyy Vesilahdesta päin. Peurojen lisäksi pelloilla kekkuloi pari kurkea, useampi jänis ja yksi kettu. Ja mitä kaikkea meiltä jäi näkemättäkään!

Toisena iltana lähdettiin lyhyelle retkelle Kirskaanniemeen grillaamaan nakkiloita. Se on retkikohde meidän mieleen, autolla pääsee kilometrin päähän nuotiopaikasta. Siellä ei voi myöskään koskaan käydä muistelematta meidän kolmansia treffejä Kirskaanniemessä. Silloin en kylläkään syönyt nakkeja, koska olin kasvissyöjä.

Hirveä nakinhimo tulee, kun katsoo tätä kuvaa!

Vähän pilvisenkin päivän illankajo oli näin hieno.

Vaikka pyöräilyhaaste loppui, niin ei ole ollut kovin vaikea päätös lähteä pyörittelemään lämpöisinä iltoina. Joinakin iltaisin on ollut kuitenkin aikamoinen tuuli. Mutta mielummin tuuli, kuin sade.

Yhtenä iltana motivoiduin pyöräilemään, kun päätin, että ajan jonnekin missä on kivat maisemat. Tämä on Hatanpäältä Pyhäjärven rannasta.

Kuten sanottu, on täysin mahdoton ajatus, että joulukuun pimeydessä keksisi yhdeksän aikaan illalla lähteä maalle saunomaan. Niin me tehtiin eilen ja oli aivan järjettömän ihanaa kellahtaa rantasaunan lauteille ja juosta siitä suoraan järveen. Viimeisen viikon aikana kumpikin meistä on sanonut seuraavat sanat "olispa kiva asua maalla." Siis miten se oli? Kyllä, nyt on pientä maallemuuttokuumetta menossa. Ja mun ei pitänyt enää koskaan palata maalle asumaan, kun kerran olen sieltä pois päässyt. Eiköhän se kuitenkin mene ohi viimeistään marraskuussa, kun poiketaan tuolla maalla toteamassa, että tie on kamalassa kunnossa ja kaikkialla on pimeää ja märkää. Nyt voi kuitenkin fiilistellä sillä ajatuksella, että voisipa saunoa rantasaunassa joka päivä ja istua saunan terassilla ja kuunnella hiljaisuutta.

Mummulassa on kesälampaita ja ne on ihan pöhköjä ja aivan ihania.

Hei herra kopterikuvaaja, varo ettei naapuri ammu droneasi haulikolla alas.

Voisin vaikka ostaa yhden kappaleen Näsijärven saaria ja vetäytyä sinne asumaan. Ei paljon ratikkatyömaa, naapurin mopoauto tai junaradan kolina rassaisi siellä.

Aurinko on menossa hetkeksi pois, että voi tulla taas pian takaisin.

Ensi viikolla on jo juhannus ja Ratareisi ja voin sanoa, että pientä ressihikeä pukkaa jo järjestelyiden osalta. Alkuviikkoon osuu vielä vähän reissua, mutta enköhän ehdi tekemään kaiken. Tosiaan taas tänäkin vuonna olen hoitanut kaikki ennakkojärjestelyt yksin, mutta eipähän tarvitse delegoida hommia kenellekään. :D Mutta hyvä siitä tulee. Nyt kun vielä sääennusteet vähän tsemppaisi, niin olis hyvä!