OLIKO TÄÄ VUOSI TOTTA VAI UNTA?!

Hain eilen maalta styroksia (??) ja ajelin kotiin päin ja mietin, että pitäskö tehdä sellainen perinteinen vuosipostaus blogiin, että onkos tänä vuonna ollut jotain erikoista. Jaa onko ollut?! Jos 2016 oli melko hysteerinen vuosi (siitä kertaus täällä), pisti 2017 vielä vähän paremmaksi, jos mahdollista.

Tammikuu 
Heti vuoden alussa lennettiin Luoteis-Afrikan saaristoon eli Kanarian Lanzarotelle lomailemaan ja se oli aika nappi reissu. Hyvät ihmiset, älkää vaan jättäkö menemättä Kanarialle sen takia, että se on joidenkin hipsterien mielestä rahvasta, vaan menkää ja nauttikaa saarten ihanuudesta, kauneudesta ja lämmöstä!

Mojito maistuu!

Reissun jälkeen nautiskeltiin Suomen eksoottisesta talvesta ja sitä hyväksikäyttäen pistettiin eetteriin video, joka on tämänhetkisellä 17,8 miljoonalla katselulla meidän katsotuin video. Älytön juttu!

Tämän videon julkaisun aikaan meillä oli menossa erittäin salamyhkäinen ja outo projekti, joka sai päivänvalonsa helmikuun puolella. Kuun lopussa tuli myös sähköposti, että Hydraulic Press Channel on ehdolla Shorty Awards -gaalassa, löi vähän ällikällä sekin!

Helmikuu
Tahkottiin videoita täysiä ja otettiin kaikki ilo irti Beyond the Press -kanavan nosteesta. Kuvattiin Duudsonien kanssa ja reissattiin paljon ympäri Suomea työhommien merkeissä ja kävin katsomassa Helsingissä Disney On Ice -shown kummitytön kanssa.

Aina oli jotain sata pakkasta, kun kuvattiin Duudsonien kanssa.

Kuun lopussa päästiin pudottamaan kunnon pommi, kun julkaistiin 20th Century Foxin Logan -elokuvaa promoava video ja se sai upean vastaanoton ympäri maailmaa ja esimerkiksi leffan pääroolin näyttelijä Hugh Jackman jakoi videon omassa somessaan. Koko Logan-projekti on sellainen, että olen tallettanut sen ikuisesti sydämeeni ja hyväilen niitä muistoja siellä vanhuuteen asti, oli se niin poikkeuksellinen ja mahtava kokemus. Harmi vaan kun en voi jakaa näitä muistoja teidän tai juuri kenenkään muunkaan kanssa, vähän tarkkaa tuollaisen maailman suurimpiin kuuluvan leffastudion kanssa nämä asiat, että mistä saa puhua ja mistä ei. :D Parempi siis olla puhumatta mitään.

Muovailuvaha-Logan, joka ei koskaan päätynyt valmiille videolle asti. Hugh Jackmanin pyynnöstä tein myös muovailuvaha-Deadpoolin ja Jackmanin piti jakaa siitä videon somessaan, mutta jäbä huijas, ei jakanut. 

Maaliskuu
Mitäpä muutakaan kuin videoita kovalla tahdilla ja Volkkarin kilometrimittari sai taas uusia lukemia monenkirjavista reissuista. Päätettiin myös tehdä vähän pidempi reissu huhtikuun puolella New Yorkiin, kun saatiin tieto, että HPC on Shorty Awardsin finaalissa. Maaliskuussa meillä ravasi kaikenlaista kameramiestä ja oli telkkariohjelman kuvauksia montaa sorttia. Kuun lopussa mun piti mennä huvin ja urheilun vuoksi nostelemaan voimanostokisoihin, mutta se jäi välistä, kun polvi muljahti muutamaa viikkoa ennen ja kyykky lakkasi maistumasta. Ai niin, tässä kuussa lyöttäydyttiin yhteen Sons of Explosion -kanavan Henrin ja Antin kanssa ja nämä on ehdottomasti hauskimmat äijät, joihin ollaan tänä vuonna tutustuttu.

Mulla ei ole jostain syystä maaliskuulta kuin muutama kuva puhelimen muistissa ja tämä on yksi niistä. Sietääkin säilyttää tätä kuvaa!

Huhtikuu
Kuun alku tehtiin vauhdilla duunia, että päästiin pääsiäisen aikaan karkaamaan Floridan lämpöön. Hikihän siinä tuli, kun Orlandossa lämpömittari näytti +32 astetta.

Reissussa ollessa päivänvalon näki koko alkuvuoden puuhattu mobiilipeli Hydraulic Press Pocket, jossa siis yllättäen murskataan tavaroita. Jos mun pitäisi antaa jollekin Vuoden tekijä ja muutenkin hyvä äijä -palkinto, menisi se ehdottomasti pelin koodanneelle Johannekselle. Uskomattoman taitava ja kunnianhimoinen nuori mies, hattu päästä! Floridasta lennettiin American Airlinesin punaisin siivin New Yorkiin, jossa käytiin pokkaamassa Shorty Awards -palkinto ja riipaisemassa vuosikymmenen kovin känni. Ristus mikä reissu! Ihan kuun viimeisinä päivinä saatiin kunnia kuvata video itse suurmestari Daruden kanssa.

Shorty-voitto oli mun vuoden kohokohta ja leuhkin sillä varmasti maailman tappiin asti. :D Mutta voi ainakin sanoa kerrankin, että kukaan muu Suomessa ei ole tuota saavuttanut.

Anni, Lauri ja Kuningas.

Toukokuu
Ehkä vasta toukokuun puolella olin toipunut rankasta Amerikan turneesta ja taas päästiin sorvin elikkäs editointiohjelman ääreen videoita väsäämään. Alkukesän teemana oli fidget spinnerit ja niitä tuli pyöriteltyä aivan riittämiin niin omissa sormissa kuin videoillakin.

Joku meidän katsoja oli askarrellut tällaisen.

 Kuun puolessa välissä juhlittiin ensin mun synttäreitä ja sen jälkeen mobiilipelin miljoonaa latausta (nyt taitaa olla yli 3 milj. latausta.) Tästä innokkaat ja klikkiotsikon nälkäiset toimittajat uutisoi, että peli tuottaa tonnin päivässä (ehkä viitenä päivänä tuotti.:D) ja siitäkös kansan syvät rivit innostui. Jälkeenpäin olen muun muassa kuullut, että me leuhkitaan meidän rahoilla netissä, viitaten juuri tähän juttuun.

Miljoonan latauksen kakku

Toukokuussa aloitin kuukauden mittaisen pyöräilyhaasteen, jonka tarkoituksena oli ajaa pyörällä joka päivä vähintään 30 minuuttia. Tämä oli tosi hieno haaste ja onnitui hyvin, varmasti toteutan myös ensi vuonna!

Kesäkuu
Siinä oli muistaakseni parin päivän kesä heti kuukauden alussa ja nautittiin pyöräilystä ja valoisista kesäilloista. Tää oli tavallaan vuoden huonoin kuukausi, hermo oli aika kireällä molemmilla ja jostain syystä tungettiin kalenteriin vielä muutaman päivän reissu Ouluun juuri ennen juhannusta ja Ratareittä. Sillä reissulla pinna vasta olikin kireällä!

Ihan kivat kelit siä Oulussa oli, en valita!

Juhannuksena poljettiin tuttuun tapaan järkyttävässä vesisateessa Ratareisi-tapahtumassa, mutta kelit ei paljon haitannut, kun tunnelma oli niin aurinkoinen. Kesäkuun lopussa tulin jälleen uskoon, nimittäin annoin jälleen sieluni voimanoston jumalille ja yhtenä päivänä vaan päätin, että meikäläisen on korkea aika tehdä paluu kisalavoille ja treenata niin maanperkeleen kovaa!

Ratareisi crew 2017. Ei lisättävää.

Heinäkuu
Kesäkuu vaihtui heinäkuuksi Tuska-festareilla ja tuntui mahtavalta moshata täysiä!

Sari ja mä Tuskassa. Tunnistaa, että on Suomen kesä, kun meikällä tuulitakki päällä.

 Heinäkuun ajan meillä oli harjoittelija Atte, jonka kanssa löysin täysin saman taajuuden huumorissa ja läppä olikin erittäin tummasävyistä koko kuukauden. Kuvailtiin paljon videoita, mutta perinteisesti heinäkuussa niitä ei kato kukaan, että ihan sama vaikka olisi lomaillut koko kuukauden. :D Pääsin hyvin treeneihin kiinni ja nosteleminen oli pitkästä aikaa silkkaa nautintoa! Kesä ja varsinkin heinäkuu oli kuuminta matkailusesonkia ja meillä kävi vieraita ainakin Itävallasta, Kanadasta, Bulgariasta ja Venäjältä.

Rahkaäijä ja Kanadan Discovery. Myöhemmin syksyllä kävi Usan Discovery kuvaamassa.

Varmaan yhtenä päivänä tarkeni kyykätä hihattomassa ja heti piti ottaa kuva.

Elokuu
Kuun alun projektina oli saada mun alamäkipyörä tuunattua ja muutenkin kuntoon tulevaa Åren reissua varten. Olipa aikamoinen työmaa!

Tuli siitä aika hieno!

Elokuussa oli myös Tubecon ja Tubecon Industry Day, jossa jälkimmäisessä meillä oli keynote-puheenvuoro, jota kuumottelin etukäteen päivätolkulla. Puheenvuoro meni kuitenkin hienosti ja melko kiva fiilis jäi, kun ihmiset tulivat sitä jälkeenpäin kehumaan. Kun kaikki velvollisuudet kesältä oli hoidettu, lähdettiin aiheuttamaan pahennusta Åren ja Järvsön rinteisiin alamäkipyörien kanssa. Aivan mahtava reissu, siis ihan paras. Mutta ei enää ikinä lomaa elokuun lopussa, puhelin soi enemmän kuin koko kesänä, kun muut palasivat lomiltaan. Eli mitä tästä opimme, pidä loma heinäkuussa niin kuin muutkin!

Lomal... mäessä viimeinkin!

Elokuulta vielä eräs mielenkiintoinen  juttu. Löysin muutaman mutkan kautta Facebookista valeprofiilin, jossa joku esitti olevansa minä. Vaivaa oli nähty, kuvia oli niin blogista, Instagramista kuin YouTube-videoiltakin ja tekstit tietysti suomeksi Google Translatella käännettynä. Oudointa tässä oli se, että profiilissa oli eräs kuva, josta olen melko 100% varma, että en itse sitä ole mihinkään someen laittanut. Profiili kuitenkin poistettiin nopeasti, kun ilmiannoimme sen, mutta vähän jäi erikoinen fiilis tästä vale-Annista.

Syyskuu
Heti Ruotsin kiertueen jälkeen alkoi tiivistahtinen syksy. Meille kävi vähän vahingossa niin, että oikeastaan kaikki tarjoukset menivät läpi ja lopulta oltiin aivan pulassa täyden kalenterin kanssa. Tässä kuussa ei tehty käytännössä mitään muuta kuin töitä ja treenejä. Kuun lopussa tuli myös varmistus, että me tuotetaan Monster Jamin väliaikashow yhdessä Myytinräjäyttäjien kanssa. Tätäkään ei olisi tapahtununut, jos ei oltaisi alkuvuodesta tutustuttu pommipoikiin Henriin ja Anttiin. Salilla kyykkäsin kauan himoitsemani sarjan 5x5x90 kg ja muutenkin oli sellainen tuntuma, että nyt on hyvä boogie treenien kanssa.

Alihankinta-messuilla syyskuussa.

Lokakuu
Kalenterikaaos sen kun jatkui ja näin jälkeenpäin tekee oikein pahaa katsoa lokakuun kalenteria. Otettiin ahneuksissamme yksi hyvä livekeikka lokakuulle, vaikka se ei yhtään olisi mahtunut mihinkään väliin ja se oli oivallinen ja tarpeellinen muistutus, että liika on liikaa.

Tämä oli sitä aikaa kun Helsingissä oli hirveetä ja piti vielä vetää painoa kisaa varten.

Veikkaan, että henkilökohtainen pohjakosketukseni koko vuonna oli juuri tällä reissulla Helsingissä. Satoi aivan saatanasti vettä koko ajan, eikä autolle meinannut löytää mistään parkkipaikkaa ja pysäköintiautomaatti oli jossain sadan kilometrin päässä ja meillä ei ollut mitään ruokaa ja seuraavien päivien keikat ahdisti, kun asiakkaan edustaja oli lievästi sanottuna kireällä tuulella, kun heitettiin prässi pelipaikoille ja sähköpostiin putoili ihan koko ajan jotain Monster Jamiin liittyvää vaatimusta ja Rahkaäijäkin oli huonolla tuulella. Siinä hetkessä kaikki oli vaan vähän liikaa. Vuoden pohjakosketuksen vastapainoksi tässä kuussa oli myös yksi vuoden parhaista hetkistä. Nostin aivan täydellisen voimanostokisan Porissa ja olen edelleen valtavan ylpeä penkki-, veto- ja yhteistulosennätyksistäni.

Ennen kisoja vähän karkkitankkausta Niinan kanssa!

Lokakuussa löysin meille myös mun unelmien talon, josta menin hetkeksi aivan sekaisin. Valitettavasti tämä päiväuneni ei vaan mahdu juuri nyt elämäämme mitenkään päin. Ehkä myöhemmin! Kuun lopussa meidän naamat oli noin joka toisella bussipysäkillä ja lehden keskiaukeamalla Monster Jam -mainoksessa.

Marraskuu
Siinä taas mietti alkukuusta, että kuka ääliö nää kaikki keikat ja projektit on mennyt myymään. Kiireestä huolimatta oli kuitenkin hyvä draivi ja fiilis päällä ja kuukauden aikana käytiin sekä maikkarin että Ylen aamu-tv:ssä, annettiin haastiksia sinne sun tänne ja vedettiin kolme kappaletta Monster Jamin väliaikashowta Hartwall Arenalla, käytiin Oulussa, taas Helsingissä, Rahkaäijä kävi vetäsemässä puheenvuoron Riikassa eräässä tapahtumassa sillä aikaa kun mä vedin nimmarit alle firman sijotusasunnon kauppakirjoihin ja kohta oltiinkin Orimattilassa ja taas Helsingissä.

Monster Jamissa huudattamassa yleisöä.

Mun henkilökohtainen saavutus marraskuulle oli, kun kävin viimeisen kerran tälle vuodelle hammaslääkärissä. Olin lykännyt hammaslääkärille menoa lahjakkaasti vuosien ajan, mutta aivan hullusta paniikista huolimatta sitten vaan menin ja hoidin legoasiat kuntoon parilla käynnillä. Suosittelen, siitä selviää kyllä.

Joulukuu
Suoraan sanottuna joulukuu on mennyt ihan syksystä toipuessa. Voin sanoa, että hieman on leppoisaa eloa lähinnä kuvata videoita ja editoida niitä yöpuku päällä ja lähetellä sähköposteja. Ollaan suunniteltu ensi vuoden kuvioita, toteutettu muutama tilaustyö, tehty videoita varastoon tulevaa lomaa varten ja treenattu rantokuntoon Karibiaa silmällä pitäen.

Hankin rantapallon jo valmiiksi reissuun.

Tätä vuotta on jäljellä enää vaivaiset yhdeksän päivää ja niistä peräti kolme tai neljä pidetään vapaata. Rahkaäijä piti tuossa syys-marraskuun aikana varmaan yhteensä neljä päivää vapaata. :D Todella kiva tällainen löysä eli normaali työtahti tähän loppuvuoteen, koska lomareissuun olisi vähän tympeää lähteä aivan ihmisrauniona. Pakko muuten kertoa, että mun tätä päivää ilostutti aivan valtavasti se, että Rahkaäijä voitti Royal Caribbean -varustamon joulukalenterista laivavierailun kahdelle. Päästään siis pällistelemään jotakin jättipaattia kun sellainen ankkuroidaan ensi kesänä Helsinkiin. Olen osallistunut kalenteriin joka päivä molempien nimellä, niin riemulla ei ollut mitään rajaa, kun voitto napsahti!

Ihan älytön vuosi. Mulle pitäisi aika monta Karibian risteilyä luvata, että vetäisin toisen samanlaisen putkeen. Vaatii välillä aika paljon kanttia, kun sekä topit että flopit on niin isoja. Ylipäätään kuitenkin niin hienoja ja ikimuistoisia kokemuksia ja upeita ihmisiä. On tosi kiitollinen olo, että olen päässyt tämänkin vuoden kokemaan ja vielä yhdessä Rahkaäijän kanssa. Mutta vaikka somesta tai blogista saa sen kuvan, että jatkuvasti reissua, glamouria ja pitkiä kuvauspäiviä siistien tyyppien kanssa, paljon on niitä hyviä arkihetkiä, kuten varmaan kaikilla. Juoruamista naapurin Niinan sohvalla, maailmanmenon päivittelyä mummun kahvipöydässä ja saunomista kissojen kanssa pyörälenkin jälkeen, sellasta tavallista. Sitä voisin haluta ensi vuonna ehkä vähän lisää.

Nyt Rahkaväki lähtee joulun viettoon ja koska mihinkäs pukki parrastaan pääsisi, on aattona pari joulupukkikeikkaa, vaikka yhtään ei pitänyt tänä vuonna tehdä. :D Mahtavaa joulua, nautihan pyhistä!