Ensi-ilta: Rahkamuija Goes U.S & A

Vielä kerran, tytöt ja pojat! Viimeinen Kalifornia-pläjäys tällä erää, Rahkamuija Goes U.S & A -treenivideo! Budjetti vähintään tuhatkertaistettiin, mutta yhtään missään se ei näy.:D Vielä ei hävetä, mutta katotaan sitten, kun videolla on taas muutaman tuhat katsojaa...

Sana on vapaa!
p.s. Jos oikein innostuit, niin edellinen video löytyy tuosta sivupalkista

21 päivää, 21 ainutlaatuista kohdetta... LEUATTAA

Rahkamuijan yksi jaloimmista harratuksista on leuatus eli lontoon kiälellä pull-upping. Jos et nyt ihan tiedä mistä puhutaan, tarinan alkuperä selviää täältä. Rakas harrastus oli tietenkin tuotava myös uudelle mantereelle ja näistä hienoista hetkistä syntyi ainutlaatuinen Kalifornia-leuatuskokoelma. Pidä hatustasi kiinni, nyt tulee kaikkien aikojen timanttisin Rahkamuija-tykitys!

Jokaisesta paikasta on listattu plussat ja miinukset, jotta osaat valita mahdollisuuden tullen parhaat spotit!

San Francisco, Golden Gate Bridge
+ Legendaarinen kohde, jokaisen leuattajan on saatava tämä kokoelmiinsa
- Yllättävän hankala löytää vetomesta, suosittelen sillan kaupungin puoleista päätyä
- Leuattajia vaanivat polkupyöräpoliisit, Rahkamuijakin melkein narahti

San Francisco, Hawk Hill
+ Upeat maisemat, jotka onkin paras nauttia leuattaen
- Vetomesta korkealla, vaati kiipeilyä

Point Pigeon
+ Silmiähivelevä majakkanäkymä, hyvä grippi
- Peittää opastaulun, muut majakkaintoilijat saattaa hermostua

Puu highway ykkösen varrella
+ Hyvää taukoliikuntaa autoilijalle
- Huono grippi, kuvaajan oltava nopea, ennen kuin ote lipeää

Los Angeles, Observatorio
+ Helposti tunnistettava maisema, tällä paikalla on helppo leuhkia
- Vaikeaa löytää vetomesta, huono grippi

Los Angeles, Observatorio
+ Maisemat vakuuttaa
- Helppo huijata, rappuset aidan toisella puolella

Los Angeles, Observatorio

+ Helppo leuatusspotti, sopii aloittelijallekin
- Laskeutuessa polvi voi kolahtaa kaiteeseen

Los Angeles, Muscle Beach
+ Legendaarinen leuatusmesta
+ Naisleuattaja saa isosti rispektiä bodaajilta
+ Täydellinen pito
- Kymmenen dollarin pääsymaksu ja ajoittain huono sää

Los Angeles, olympiastadion
+ Historian havinaa, täällä on ennenkin mitelty voimia!
-  Hankala löytää vetomestoja

Las Vegas, Bellagion suihkulähteet
+ Leuhka vetomesta, saat takuulla kymmeniä katsojia suihkulähdenäytöksen aikaan
- Vaatii kiipeilyä ja tarkan ajoituksen

Hooverin pato
+ Todella hieno leuatusspotti, muiden turistien hämmennyksestä lisäpisteitä
- Huono grippi
- "Aavistuksen" syrjässä

Nevadan ja Arizonan raja
+ Ainulaatuinen paikka, aikavyöhykkeen raja antaa lisäarvoa
- Vaatii pokkaa kiipeillä kylttiin, kun sitä kuvaa kymmenen muutakin turistia

- Jatkuva kellon kääntely kyltin ympärillä pyöriessä

Las Vegas boulevard
+ Todella helppo aloittelijan vetomesta, löytyy kaikkialta
- Vähän liiankin helppo

Las Vegas, mini-vapaudenpatsas
+ Hyvä pito ja hyvät näköalat kaupunkiin
- Erikoinen vetokulma
- Ajoittainen väentungos haittaa kuvaamista

Anaheim, Disneyland
+ Jokaisen leuattajan must-kohde
- Huojuvan seinän kaatumisen pelko
- Ole tarkkana, ettei työntekijät näe, ettet lennä pihalle puistosta

Los Angeles, avaruussukkula Endeavour
+ Kokoelman todellinen helmi
+ Vaatii ammattilaisleuattajan asennetta ja pokkaa
- Leuatuslippu pitää varata etukäteen internetistä, kiljuvia lapsia
- Vetomestat erittäin harvassa, vaikea valokuvata

San Simeon Beach
+ Helppo peruskohde aloittelijalle, hyvää taukojumppaa autoilijalle
- Varo, ettet saa tikkuja käteen

Puu Tyynen valtameren rannalla 
+ Mahdollisuus bongata valaita leuatuksen ohessa
- Pihkaiset kädet ja vaatteet

San Simeon Beach
+ Loistava luonnon kohde rannalla lenkkeilevälle
- Nousuveden aikaan kastuu jalat

San Francisco, Golden Gate Park
+ Hyvä paikka paeta kaupungin hälinää
- Vaatii kiipeilyä

Oakland, USS Hornet
+ Perushelppo spotti, kaunis auringonlasku
- Pysy kaukana lentotukialuksen sisältä, menetät 16 dollaria ja kolme tuntia elämästäsi

Matkailu avasi leuatukseen aivan uudet ulottuvuudet ja turistikohteita katselee täysin uusin silmin, kun jatkuvasti etsii vetomestoja. Leuatus onnistuu tietenkin myös kotikulmilla, eikun vaan etsimään hyviä leuatusspotteja ja kuvia jakoon!

Tähän on hyvä lopettaa roadtrip-tarinat tämän reissun osalta. Nämä kolme viikkoa on ollut elämäni parhaat ja mahtavaa, että kaikki te tutut ja tuntemattomat olette olleet hengessä mukana!
Jatketaan arkisemmilla asioilla, kun sinne asti päästään.

Mikä oli sinun suosikkisi Rahkamuijan vetomestoista? Jäikö jokin olennainen paikka leuattamatta? Vai onko mieltäsi kaihertanut kaikki nämä päivät jokin kysymys tai kommentti liittyen Rahkaväen Kalifornian kiertueeseen?
Kerro!

Majakka-asioita

Viimeisiä päiviä viedään! Välillä voisin jäädä tänne viettämään heti eläkepäiviä, mutta toisena hetkenä toivoisin jo olevani kotona Hervannassa. Taitaa sekin tuntua aika pieneltä kylältä, kun kotiin pääsee.  

Eilen ajoimme San Simeonista Montereyhin, yllättäen meidän hotelli oli aivan ison tien vieressä, ollaan suorastaan erikoistuttu higwayn vieressä sijaitseviin majapaikkoihin. Hotels.comin kuvauksessa luki, että huoneissa on ilmainen langaton internet-yhteys ja pihassa hot tub. Netti ei toiminut ja kylpypalju oli vailla vettä, mutta muuten Monterey hurmasi meidät täysin.

Point Pinos

Bongasimme matkailuesitteestä Point Pinosin majakan, joka sattui juuri eilen olemaan auki muutaman tunnin, eli pääsin vihdoin aidon ja oikean majakan luokse! Majakkatalo oli pieni ja sympaattinen ja olin heti valmis muuttamaan sinne, vaikka majakanvartijalle ei taida nykyaikana olla käyttöä.
 Lauri on kova puhumaan, myös englanniksi, ja jäi haastelemaan pitkäksi toviksi majakka-oppaan kanssa talon kellariin. Tämä aidolta merikarhulta näyttävä mies oli alkujaan  lähtöisin Tanskasta ja teki vapaaehtoistyötä majakalla. Pitkän keskustelun lopputulema oli, että Lauri tuli kellarista luokseni ja kähisi tohkeissaan, että me päästään huomenna akvaarioon! Hääh? Merikarhu teki vapaaehtoistyötä myös Monterey Bay Aquariumissa ja oli seuraavana aamuna menossa ruokkimaan tonnikaloja ja veisi meidät takaoven kautta sen jälkeen sisälle akvaarioon. 

Niinpä olimme aamulla kymmeneltä akvaariolla ja niin merikarhu tuli ja salakuljetti (okei, vähän turhan raflaava ilmaisu) meidät ilmaiseksi sisään. Liput olisivat maksaneet 35 dollaria per henkilö. Ennen tätä kävimme tietenkin katsomassa tonnikaloja, jotka oli ihan valtavia. Merikarhu selitti meille myös syyn ainutlaatuiseen ystävällisyyteen. Miehen tuttavan luona oli ollut suomalainen vaihto-opiskelija, joka oli ollut pettynyt siihen, ettei ketään kiinnostanut olla ystävällinen hänelle. Niinpä tämä merikarhu oli päättänyt olla meille erityisen mukava, kun eilen kuuli meidän olevan suomalaisia opiskelijoita.
 Uskamaton juttu, vai mitä? Teki muhun syvän vaikutuksen!

Akvaario oli aivan meren ääressä ja nähtävää riitti kahden kerroksen verran. Meduusoja, tonnikaloja, sieniltä näyttäviä eläimiä, lintuja, pingviinejä, merihevosia, rauskuja, haita, kasveja ja kaikkea, mitä meri pitää sisällään. Koskin myös meritähteä, onneksi niitä ei ole Näsijärvessä, hrrrr.

Sand dollars, ne on eläimiä, eikä mitään kasveja

Jotain karvatupsupötköjä, eläimiä nämäkin

Noi linnut oli ihan eläviä, ne sattui vaan kivasti poseeraamaan tollain porukalla

Anni-meduusa

Käytiin Montereyssa muutamassakin ruokakaupassa. (Me käydään keskimäärin kolme kertaa päivässä kaupassa täällä(kin), koska se on vaan niin kivaa.) Eilen poikkesimme iltapalaostoksille Trader Joe´siin, joka on jo vanha tuttu. Sieltä löytää hyvin Fagea, meidän ihanaa rahkankorviketta ja pähkinöitäkin oli vähän pakko ostaa. Tässä kaupassa ei ole ollenkaan mitään brändituotteita, Pepsiä sieltä ei siis löydä.
Illalla käytiin samantyylisessä marketissa, Laurin sanoin hippikaupassa, Whole Foodsissa. Paljon luomua ja vegaanisia tuotteita. Sieltä sai myös ostaa valmista ruokaa mukaan, ja se ei ollut mitään uppopaistettua sydänkohtausta vaan salaatteja, lihoja ja tapauksia. Mekin kokeiltiin vähän niitä, mutta ketään tuskin yllättää ettei päädytty tofuun tai seitaniin, vaan BBQ-siipiin.

Vaikka hotellissa oli omat puutteensa, sali oli kerrankin kohtuullinen! Treeni oli luultavasti reissun viimeinen, niin treenasin suunnilleen koko kropan läpi. Vähän olen pettynyt, ettei Gold`s Gymille päästy, mutta kymmenen päivän ilmainen kokeilu olisi vaatinut osoitteen täällä. Muuten pysyttiin salisuunnitelmassa hyvin, tarkoitus oli, että kolmesti viikossa päästäisiin tekemään salitreeni ja matkan kahdelle kokonaiselle viikolle tuli molemmille neljä treeniä.

Hotellin salilla oli tyylikäs bodaus-henkinen ryijy

Lauri ja ylätaljan koko pakka

Voin sanoa, etten koskaan ole kävellyt yhtä paljon kuin täällä. Sinänsä hauska juttu, tulla nyt Yhdysvaltoihin kävelemään, kun tämä ei todellakaan ole mikään jalankulkijan paratiisi. Paras osoitus tästä on se, ettei Six Flagsin huvipuistoon mennyt lainkaan kävelytietä, tien vieressä kulki vain pieni kinttupolku ja kun suojateitäkään ei ollut, piti loikkia tien yli ja autot tööttäili kuorossa.
Yksi syy jatkuvan kävelemiseen on nuukuus, lähelle parkkeeraaminen maksaa paljon. Pulita 15 dollaria, niin voit jättää auton koko päiväksi vaikkapa akvaarion parkkipaikalle. Mehän ei harrasteta tuollaista dollareiden haaskausta, ja usein ilmainen parkkipaikka löytyykin muutaman sadan metrin päästä. Ja taas kävellään.

Päivän matkalle osui toinenkin majakka, Point Pigeon. Majakkaa lähestyessä näky oli uskomaton, vitivalkonen torni piirtyi pilvetön taivasta vasten ja meri kimalsi. Kuulostaa tosi runolliselta, mutta juuri siltä se näytti! Itse majakka oli todellinen majakan perikuva korkealla kallion päällä ja vieressä pieni majakanvartijan mökki. Ja taas oli merikarhu oppaana ja iloisia eläkeläistätejä kuopimassa pihamaata ja ottamassa vastaan lahjoituksia. Kun olen vanha, mustakin tulee samanlainen Majakan ystävät -yhdistyksen aktiivi.:D
 Näin myös lähellä meressä kaksi delfiiniä ja tästäkös Lauri on katkera, kun sohi kameransa kanssa sillä hetkellä aivan muualle.

Siellä jossain ne delfiinit oli!

Koska oon Rahkamuija, voin pistää niin monta majakan kuvaa blogiini, kun haluan!

Miten toi valo on mahtunut majakan sisään?

Nyt ollaan jälleen aloituspisteessä eli San Franciscossa. Täällä on hyvä aloittaa ja lopettaa matka, tuntuu kuin siitä olisi kuukausia, kun viimeksi täällä ollaan oltu. Keskiviikkona illalla lähtee lento, mutta sitä ennen on vielä aikaa nauttia tästä kaupungista.

Elvis & elephant seals

Olen ratkaissut mysteerin itsensä kuninkaan kohtalosta, Elvis elää sittenkin! Joo-o, täällä pienessä San Simeonissa äijä vetää karaokea joka perjantai ja lauantai miksaajaa leikkivän vaimonsa kanssa.

Elvis meinasi haljeta innostuksesta, kun kuuli meidän olevan Suomesta. Karaokeisäntä kävi kättelemässä meidät ainakin kuusi kertaa illan aikana ja lauloi vielä Johnny Cashin Ring of Firen pyynnöstämme. Elvari on heittänyt keikkaa jo kuusitoista vuotta ja rankka showelämä näkyi ja kuului miehestä. Saatiin myös nähdä hienoja kuvia Elviksen loistonpäivistä, joihin lukeutui muun muassa esiintyminen 3000 miles to Graceland -elokuvassa. 

Elvis oli ehdottomasti tällä matkalla tapaamistani ihmisistä huikein, todella lämminhenkinen ja innoissaan kaukaisista vieraista. Tästä lähtien voin miettiä joka viikonloppu, että siellä se Elvari taas laulattaa paikan baarimikkoa ja satunnaisia kulkijoita.

San Simeon on muutenkin tarjonnut parastaan roadtrippaajille. Eilen koimme pienehkön yllätyksen, kun lehmien kanssa viereisellä laitumella kirmaili lauma seeproja. Aivan naapurissa on Hearts Castle, jonka mahtipontisuuteen kuuluu maailman suurin yksityinen eläintarha. Me ei tiedetty eläintarhasta mitään tänne ajaessa ja seeprat herättivät vahvan epäilyksen Kalifornian auringossa pehmenneestä päästä.

Raidalliset lehmät

Eikä uhkeat luontoelämykset tähän lopu, päivän todellisia yllättäjiä olivat elephant sealsit eli ihan suomeks merinorsut. Ne oli ihan valtavia, sanonta "rantakunnossa ne hylkeetkin on" sai täysin uuden merkityksen. Siellä ne pari tonnia painavat mötkäleet levytti hiekalla, töni toisiaan ja piti röyhtäilyä muistuttavaa mölinää. Ja niitä oli satoja. Ja ne myös haisi.

Japanilaiset turistit halus ottaa ihan välttämättä yhteiskuvan meistä noiden norsujen pötköttäessä taustalla.

Kyllä, noi kaikki pötkäleet on niitä eläimiä

Rannalla pyöri merinorsujen ystävät -yhdistyksen aktiiveja ja munkin olis heti tehnyt mieli liittyä joukkoon iloiseen. Jotta tekin saatte maistaa palan tätä norsuihanuutta, kuvasin pienen videon muutamasta merinorsusta. Taustalla kuuluva mylvintä ei suinkaan lähden kivoista pikku veijareista, vaan Rahkamuijasta, että vaientakaa ääni, jos huutonauruni ei miellytä.:D

Merinorsujen kummastelun jälkeen käytiin haukkaamassa "pienet" leivät paikallisessa ruokapaikassa. Lauri jakso kaiken (kukaan ei yllättynyt), mutta mää en ihan.

 Tänään oli pitkään odotetun merenranta-juoksun aika. Meri oli taas vetäytynyt lähemmäs laskuvesiasentoa, joten hiekalla oli tilaa kirmailla. Rantaa olisi riittänyt vaikka kuinka pitkälle, mutta halusin kääntyä takaisin, kun jotkut isot ja ilkeämielisen oloiset linnut alkoivat porukalla piirittää meitä. Kun oltiin juostu tarpeeksi, jäätiin rantaan etsimään hienoja kiviä ja rapuja. Kiviä löytyi, mutta ravut pysyivät piilossa.

Siellä se tappajalintu vaanii

Salien läytäminen on taas ollut vähän haastavaa. Torstaina vedin tosi hyvän selkätreenin Muscle Beachilla ja eilen räävin rintatreenin hotellin "salilla". Eilen käytiin kyselemässä jossain kylän ainoassa kuntokeskuksessa päivälipun mahdollisuutta, mutta täällä ei ole ilmeisesti tapana treenata kuin arkena virka-aikaan, sali oli kiinni (kolmelta iltapäivällä) ja aukeaa seuraavan kerran maanantaina.
Olen huomannut, että on hankalaa kerätä ittensä tekeen edes kohtuullinen treeni hotellin huonoilla saleilla. Kun vapaat painot puuttuu, ei edes minkäänlaisia käsipainoja,  ja hotellin treeninkopin monitoimilaite on aivan ydinjätettä, tekis mieli vaan painua hotellihuoneeseen syömään halpoja pistaasipähkinöitä ja kattoon pontikan keitosta kertovaa realitya.
Eilen taistelin kuitenkin sitkeästi pistaasihimoja vastaan ja väänsin treenin, monitoimivempaimen kaikki mahdolliset liikevaihtoehdot on nyt kokeiltu ja vähän punnerruksia ja dippejä päälle. Eiköhän tällä taas seuraavaan treeniin asti pärjätä, joka on toivon mukaan seuraavassa hotellissa. Ellei sekin sali osottaudu pahemman luokan uutisankaksi.:D Mutta kyllä sitä taas "koti"salilla ehtii kyllästymiseen asti riehua, kunhan täältä kotiudutaan. Kunpa viimeiset pävät kuluis toooooosi hitaasti.
Lauri halus vielä julkisuutta ottamalleen vuoden luontokuvalle. Toi lokki ei yhtään hermostunut, vaikka Lauri melkein tunki järkkärin sen suuhun.

"Lokki, lokki minne lennät?"