sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Ratareisi 2014 - kymmenen pistettä ja papukaijamerkki!

Nyt on takana sellanen viikonloppu, ettei muuten koskaan ennen. En oikein edes tiedä mistä alottaisin ja miten saa kaiken kerrottua mutta yritetään.
Torstai ei luvannut kovin hyvää mun juhannukseen, koska illalla kuumemittari näytti 38 astetta ja olo oli niin karmea, että hyvä kun pystyssä pysyin. Sillon kieltämättä itketti, että nyt on kaikki pilalla ja sääennustekin näytti niin rumalta, että en suostunut enää kattomaan sitä. Keräsin kuitenkin itteni perjantaihin ja hirveen lähtöhässäkän jälkeen me päästiin matkaan puolen päivän aikaan Tampereelta.
Karavaani valmiina lähtöön!
Meillä oli kyydissä Kauramoottori eli Lasse ja hänen ystävä Anne. Pakettiautossa oli tunnelmaa ja ensimmäisenä perille päästyä tsekattiin rata ja mökki, molemmat loistavia! Kohta Alastaroon saapuivat toinen meidän järkkäriporukan ydinpariskunnista eli Jaanaba ja härre. Ja oli niillä mukana myös yksi kappale valokuvaajia eli Timo "Tinke" Kananoja, joka photografeerasi meitä myös Extreme Runissa toukokuussa.  Kurikasta saapui paikalle vielä yksi pakettiauto, jonka kyydissä oli ajanottoporukka Timehoiska. Ajanottajat perheineen majoittui meidän kanssa samassa mökissä. On kyllä pakko sanoa, että oli aivan viimestä päälle mukavia pohjalaasia koko sakki! Tästä lähtien kaikki kuvat on Timo Kananojan ottamia.
Perjantaina tyyntä myrskyn edellä.

TEHO Sport tarjos urheilujuomat, tattis!
Perjantai-illalla puuhailtiin radalla ja viljeltiin muovitötsiä joka paikkaan merkiksi milloin mistäkin. Älä aja tästä, aja tästä, lasten rata ja mitä vielä. Lauanta-aamulle ei ollutkaan kohtuuttomasti hommaa ja pistettiin kaikki kuosiin ilmottaumisia varten. Osa osallistujista oli saapunut paikalle jo perjantaina tai peräti torstaina viettämään juhannusta.
Huoltoteltta pystyyn!

Tälläkin mentiin.
Vettä ja urheilujuomaa, vettä ja urheilujuomaa!
Rahkaäijä, kisakeskuksen aivot.

Paparazzi iski!
A-P-U-A!
Kun kaikki oli saaneet ajanottochipit ja numeron ja pyörä oli "katsastettu", pidettiin ajajakokous, jossa mää ja Lauri meuhkattiin kuinka pitää käyttäytyä. Aja myötäpäivään radalla, ohitukset ohittajan vastuulla, älä pysähdy keskelle ajolinjaa, roskat roskiin ja sitä rataa. (Hehehhe, ilmaisu "ja sitä rataa" sopii tähän juttuun nyt melkein liiankin hyvin!).
Ajetaan sitten kunnolla perkele!

Nää ei vielä tiedä, mihin ovat lusikkansa työntäneet. ;) Aivan loistavia tyyppejä hirvee määrä.
Mua jännitti koko aamun niin paljon, että ei varmaan koskaan ennen. Olin miettinyt päivää ihan sata ja miljoona kertaa ja tuntu ihan epätodelliselta, että se vihdoin oli ja kaikki tapahtuu.
Ennen lähtöä testattiin, että kaikkien chipit toimi ja tasan kello 12 juhannuspäivänä 2014 oli yhteislähtö, missä meikä heilutteli vihreää lippua lähdön merkiksi. Rataa kiersi vuorokauden aikana yhteensä 60 ajajaa. Poljettavaa vehjettä oli joka lähtöön aina kinneristä riatlonipyöriin ja sinkulasta Jopoon.

Joko mennään?

Start!
Appiukkokin tuli polkemaan!

Koska en päässyt polkemaan, päivyvstin kisatoimistossa ja fiilistelin tunnelmaa. Rahkaäijä pääsi ajamaan ja sitä kannustin kovasti ja hain kaupasta sille lisää karkkia illalla. Kahden aikaan päivällä lauantaina oli melko lannistava sade, joka kasteli monta pyöräilijää alusvaatteita myöten läpimäräksi, mutta se ei kuitenkaan vienyt ajamisen intoa ja neljästä eteenpäin oli hyvä keli ainakin 12 tuntia. Ja silloin muuten ajettiin! Rata ei ollut 24 tunnin aikana hetkeäkään tyhjä pyöräilijöistä, vaikka välillä tuli rakeita ja vastatuuli teki menosta välillä vähän tahmaista. Nukuin vajaat neljä tuntia kello 24 ja neljän välillä ja kun heräsin, katsoin ensimmäisenä radalle ja siellä polki ainakin 10 ihmistä. Uskomattomia höyrypäitä, niin hienoa!

Välillä pitää syödä, että jaksaa!


Päämaja.
Aina tasatunnein haettiin ajanottoautolta väliaikatietoja. Juha kuriirina. 
Tälle miehelle kellotettiin Alastaron kovin kierrosaika polkupyörällä, 3.47.  Moottoripyörällä radan enkka on 1.18.  Kova äijä tuo Tommi!



Kuuden aikaan aamulla jopa paistoi aurinko hetken ja keli oli parhaimmillaan, mutta päivän edetessä alkoi taas satamaan. Tänä aamuna nähtiin vielä äärimmäisen sitkeitä nousuja, kun jäljellä oli enää parikymmentä kierrosta sataan, niin pakkohan se oli hoitaa homma loppuun. Vähän ennen kahtatoista kaikki paikalla olijat kerääntyi radan varrelle ja tsemppasi viimeiset kolme ajajaa viimeiselle kierrokselle. Kinnerimies Tero sanoi perjantai-iltana, että 600 kilometriä olisi hieno juttu ja viimeisellä eli kierroksella numero 221 tuo 600 kilometriä tuli täyteen ja se oli aivan superhieno juttu! Siitä vaan kokeileen pyöräilyä Helsingistä Ouluun! Yhteensä tapahtumassa ajettiin 4527 kierrosta, joka tekee 12313 kilometriä. 75 kierrosta eli 205 kilometriä per henkilö. Ei ollut meinaa mitään ihan turhaa porukkaa!
Go Lasse!




Juha ja Jaana, joita ilman tästä(kään) ei olisi tullut mitään. 
Vihdoin maalissa!
Meillä oli hienot loppuseremoniat, kun annettiin kaikille paikalla vielä olleille kuskeille kunniakirja ja eniten kierroksia veivannut sai spesiaalipalkinnon. Rahkaäijä sorvasi viime viikolla raudasta jättimäisen mitalin, johon mä hakkasin kaiverrukset. Kinnerimies Tero todella ansaitsi mitalinsa, mutta mötikkä lähtee postissa saajalle, koska lähemmäs kymmenen kilon mötikkä olisi ollut vähän liioiteltu lisäpaino kinneriin.
Kauramoottori ansaitsi kunniakirjansa 130 kierroksella. 

Suomalaisena käsityönä tehty arvomitali vaihtaa omistajaa. 
Mikäs olikaan lopullinen kierrosmäärä?
Oltiin tänään jo kolmen maissa takaisin Tampereella ja olo on kieltämättä, kun kuolleista nousseella, vaikka moista en ole ikinä kokeillut. Vedettiin Rahkaäijän kanssa kevyet neljän tunnin päikkärit, mutta näkisin, ettei nukkumatin kanssa juuri tule riitaa hetken päästä. Huomenna voisi myös palata tuttuun rahkaruokavalioon viikonlopun turkinpippuri ja c-vitamiinijuoma -dieetin jälkeen.
Tärkein kuva viimeisenä. Maailman johtavat leuttajat eli meikä, Minttu ja Kauramoottori leuattaa porukalla. Kuvan nappasi Juha.
Tapahtuma meni aivan loistavasti kaikilta niiltä osilta, joihin itse pystyttiin vaikuttamaan. Säälle ei voi mitään, mutta tätä pöytää koputtaen väitän, että ensi juhannuksena ei vaan voi olla näin huono keli. Ei varmaan tarvitse paljon miettiä, että tuleeko Ratareisi myös vuonna 2015. Ihan varmasti, jos se on minusta kiinni!
Mää oon aivan liikuttuneessa tilassa siitä, kuinka mun Ratareisi-unelmasta tuli totta ja vielä näin hienosti. Kiittelyitä tuli jo paikan päällä ja feisbuukissa yhä edelleen. Kiitos kuuluu  kaikille jotka tuli paikalle ja iso käsi myös teille kaikille, jotka kannustitte ja autoitte tässä matkan varrella.
Nyt nukkuun!

24 kommenttia:

  1. Aika mahtavaa, you did it! Näyttää ihan ammattilaistapahtumalta, vitsi te ootte päteviä :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki mikä oli oikeesti merkityksellistä, kuten ajanotto, pyrittiin hoitaan mahdollisimman hyvin ja muut asiat olikin vaan sinne päin. :D kiitos!

      Poista
  2. Mustakin tuntui, että kaikkee ei saa mitenkään kerrottua kun oli niin hieno koko viikonloppu. Mutta paljon saatiin kerrottua ja se on hyvä. =)
    Mekin vedettiin päiväunet, auttoi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olis saanut kirjottaa ainakin kolme postausta tästä jos olisi mielinyt kertoa kaiken. :D tänäänkin varmaan pitää mennä vielä päikkäreille.

      Poista
  3. Kyllä nyt harmittaa että kermailin ja käytin aikatauluja tekosyynä enkä tullu paikalle. Toivottavasti joku vuosi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijai, kermailit ihan turhaan! Mutta ens vuonna sitten, eiks vaan?

      Poista
  4. En voi muuta kuin nostaa hattua niin teille järjestäjille kuin osallistujillekin! Niin hienoa, että tällaisia tapahtumia saadaan aikaan :) Ja mikä tunnelma - huokuu tännekin asti!

    Unelmat on tehty toteutettaviksi ja silleen :) Hyvä Rahkikset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todettiin heti alkuun, että jos tämmönen tapahtuma halutaan, niin itte se pitää tehdä ja kyllähän se kannatti!
      Just näin ja parasta on, kun oman unelman toteutuminen tuo vielä muillekin iloa. :)

      Poista
  5. Tää on oikeasti tosi kova juttu. Kuka vaan voi naputella tietskarinsa takana jotain plokia mutta se että lähtee järjestämään konkreettista tapahtumaa ja luomaan hienoa aktiviteettia ja hyvää mieltä kymmenille ihmisille on iso asia. Vaikka olisi kuinka kiva tapahtuma niin silti sellaisen järjestäminen stressaa ja vaatii hyviä hermoja ettei peru koko hommaa koska kuitenkin joku asia unohtuu ja alkaa nähdä painajaisia h-hetken lähestyessä. Kovat tyypit ei sellaisesta välitä vaan tekee sitä mitä ovat aikoneetkin. Te ootte selvästi just sellaisia - hattu pois päästä ja rispekt!

    Tästä raportista tuli tosi hyvä mieli :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime viikko oli kieltämättä aika tiukka, kun piti miljoona asiaa hoitaa ja yrittää muistaa kaikki ja torstain vastasena yönä nukuin ehkä neljä tuntia, kun kelasin vaan Ratareisi-asioita edestakasin. Lisäksi kuumotti aivan älyttömästi se, että tuleeko jälki-ilmottautuneita ollenkaan vai jääkö meille sievonen siivu ite maksettavaks. Hyvä suunnittelu ei kuitenkaan mennyt hukkaan, kun kaikki suju niin smoothisti ja taloudellisesti saadaan nollatulos, eli hommat meni lapaan. Ja kaikesta stressistä huolimatta oli se sen arvoista! Me neljä ollaan melko aikaansaavia, niin miksei sitä käyttäis voimavarana tämmösissä asioissa.
      Kiitos! Tuu ens vuonna sitten poikkeen paikan päällä. :)

      Poista
  6. Aivan mieletöntä! Ootte te kyllä huikea pariskunta :) Ei turhaan unelmoida vaan ryhdytään heti hommiin! Isot peukut täältä, good job!

    Tosi kiva oli lukea tätä ja mikäli yhtään pyöräilyihmisiä olisin, niin varmasti lähtisin ensi vuonna messiin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvi! Onnistumiseen tarvittiin kovan työn lisäks varmaan vähän myös hyvää tuuria, ettei mikään mennyt pieleen meistä riipumattomista syistä.

      Sä ehdit ihan hyvin ruveta pyöräilyihmiseksi ennen ensi vuotta tai kerätä jonkun kunnon Jopo-porukan kasaan. ;)

      Poista
  7. Selvästi hieno, hienosti selvä tapahtuma, vaikken paikalla ollutkaan. Kyä ny ottaa päähän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, hieno ja selvä tapahtuma. :D Onneks tää ei ollut ihan ainut laatuaan, niin ensi vuonna voit tulla!

      Poista
  8. oli kyllä epäreilut kelit teidän(kin) tapahtumaa aatellen, eiköhän ens vuonna sitten jo vihdoinkin hellejuhannus pitkästä aikaa! hirveitä kilsamääriä porukalla kyllä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuosikymmeneen ei vaan voi mahtua kahta näin kylmää jussia peräkkäin, että ens vuonna ON OLTAVA paremmat kelit. :D Kieltämättä, kilometrit olisi ollut varmaan vielä suuremmat jos olisi ollut parempi sää.

      Poista
  9. Myös hylkeet kiittää ja kuittaa. Huipputapahtuma! Motivaatio on kova pistää ens kerralla paremmaksi. Tässä ois vielä meidän näkemys tapahtuneesta:

    http://teampinkseals.blogspot.fi/2014/06/ratareisi-2014.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hylkeille kiitos ja kumarrus osallistumisesta. Ei se paljosta jäänyt kiinni, ens vuonna revanssi! Kiv kun linkkasitte ton, on hauskaa lukee muittenkin näkemys tapahtumasta. :)

      Poista
  10. Tsiisus! Olen unohtanut kommentoida tätä postausta!

    Siis tosi paljon kiitoksia loistavasta tapahtumasta! Mä aina ihailen suunnattomasti ihmisiä, jotka saa sopivan pöhköjä ideoita ja vielä toteuttaa ne. Muta mitä nyt voisi leuatuskuningattarelta muuta odottaa kuin että se kiskasee kasaan pyöräilytapahtuman. :)

    Ja kiitos kimppaleuatuksesta! Se on myös yksi elämäni kohokohdista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommentoinnille ei ole bäst före -päiväystä!
      Kiitos teille kun tulitte paikalle! Aika sitkeesti se supersuunnistajakin veteli sillä maasturillaan! Ja aika hiljasta olis ollut meidän pyöräilytapahtumassa, jos kaikki kivat ihmiset ei olisi tullut paikalle. :D

      Löydettiin ihan kohtuullinen paikka sillain lennosta! Näyttää päheeltä, kun ollaan noin korkeella. :D

      Poista
  11. Jotain sekalaista Alastaron Juhannuksesta...
    Tuo 24 pyöräily ajettiin radalla joka oli lopulta 2721 metriä pitkä. Alun perin radan piti olla 2970metriä mutta yksi pieni lenkki erotettiin merkkikeiloilla ja jätettiin pois, silti 50 ja 100 kierrosta riittivät aikaisempien viestien joukossa olleisiin arvonimiin.

    Etukäteis suunnitelma oli suurin piirtein seuraava: Ajaa noin 20km/h nopeudella pienillä wc/ruoka tauoilla noin puoleen yöhön ja mennä nukkumaan 200km:n jälkeen ja aamulla joskus klo 5..6 aikaan ylös ja jatkaa vielä 100km ja lopettaa jos saisi 300km täyteen.

    Ei se ihan näin mennytkään...
    ***
    Mukana oli kaikenlaisia pyöriä ja ajajia noin 60 henkilöä, pari kolme triathlon joukkuetta ja paljon yksittäisiä ajajia. Osa joukkueista ajoi vuorollaan tunnin tai pari ja vaihtoivat polkijaa. jne...

    Oma suoritus meni suurin piirtein näin; ensimmäiset noin 30 km ajoin varmaan viimeisenä. Keskinopeus oli 23km/h koko ajan vähän edessä oli kolmikko jossa oli 2 naista ihan normipyörällä ja 1 mies kilpapyörällä. 30km kohdalla alkoi sade, pikakäynti varikolla ja sadevaatteet, keskinopeus nyt 22,7. Kengät, jalat ja sukat nyt märät sadetta ehkä tunti pari ja hetken aikaa pieniä rakeita, lämpöä ehkä joku vähän alle 10 astetta. Ehkä jossain 50...70km jälkeen alussa edellä ajavasta kolmikosta Anne jäi ajamaan minun kanssa. Edelleen keskinopeus oli 22km/h. Ehkä parikymmentä kilometriä myöhemmin kolmanneksi porukkaan liittyi vielä Jukka. Välillä ryhmässä ajoi muitakin kovavauhtisempia ajajia ottamassa rauhallisia kierroksia. Ajoimme kolmestaan aina noin 1,5 tuntia ja sitten pieni varikkokäynti wc/ruokatauko ja takaisin radalle. Jossain välillä ennusteet lupasivat selkeää yötä ja sateen alkavaksi joskus aamukolmen aikaan.
    Alkuyölläkin tuli välillä vähäsen tihkua ja lämpötila olikin jostain myöhäisillasta aamuun asti 5 ja 6 asteen välillä.
    ***

    VastaaPoista
  12. Alkumatkan erivauhdista ja tauoista johtuen omalla kolmikolla oli ryhmän muodostuessa vähän erimäärä kierroksia, ajoimme kolmestaan yhteen menoon pikkutauoilla jonnekin aamu neljään asti ja Jukka ja Anne lopettivat peräkkäisillä kierroksilla (111kierrosta) kun 300km ylittyi.
    Omia kierroksia oli tuossa vaiheessa muutama enemmin (117) Pienen varikkotauon jälkeen takaisin radalle ja kun 300km oli tullut oli varaa kokeilla omaa nopeaa kierrosta se tulikin sitten tauon jälkeen seuraavalla nopealla kierroksella (119)
    Lopussa tuli ajettua muutamia kierroksia Laurin tapahtuman yhden järjestäjän kanssa ja muutama kierros yksinkin.
    Sitten kun tuli 350km täyteen ja yksi kierros varmistukseksi päälle oli hyvä lopettaa ajaminen vesisateessa joskus aamulla klo puoli seitsemän aikaan.
    130 kierrosta ja 353,73km. Ajoaikaa oli 16tuntia 15minuuttia 17sekuntia. Maksiminopeus 37,5km/h. Keskinopeus 21,76km/h
    ***
    (Sen verran yön sateet kastelivat pyörän mittariakin, että muutaman kierroksen aikana nopeusmittari vilkutti välillä nollaa ja mittariin ei tullut silloin lisää ajokilometrejä, ehkä tuo häiriö vähensi 1...3 kilometriä tuloksesta.)
    Kuitenkin radalla oli virallinen ajanotto joka laski kierrokset kypärään kiinnitettävän sirun avulla. Ehkä varikkokäynneillä tuli 1..3 kilometriä.

    Alussa oli huoli riittävätkö eväät joita oli mukana. Ruokaa oli kuitenkin liikaa mukana. Lähdön jälkeen ja maaliin tulon välillä tuli syötyä 3 pientä purkillista tonnikalaa, sekalaisia pähkinöitä ehkä 100grammaa, yksi siivu ruisleipää, meetvurstia ehkä 50...100grammaa. Omia ja tapahtuman sponsorin suklaapatukoita ehkä 10...12kpl. Juomista taisi kulua yksi puolenlitran pullo alussa poretablettivitamiinijuomaa ja ehkä 5...8 pullollista sponsorin urheilujuomaa.

    Kaloreista ja hiilihydraateista jne kun ei mitään ymmärrä ei voi tietää kuinka hyvin ja oikein tuli syötyä, missään vaiheessa ei ollut nälän tunnetta eikä janoakaan.

    Entäpä energiankulutus (Sykemittarin tietojen 184cm/71kg/46v mukaan tuli seuraavia tietoja) Kerran tuli ajan aikana vahingossa pysäytettyä sykemittari, mutta uuden harjoituksen aloitukseen ei mennyt montaa sekuntia.
    Alkumatka ennen pysäytystä oli 11 tuntia 43 minuuttia 27 sekuntia: 6534 kaloria, keskisyke 120 ja maksimi 151. Oikealla sykealueella 9 tuntia 10 minuuttia 4 sekuntia.
    Uudelleen käynnistyksen jälkeen aikaa kului 7 tuntia 1 minuutti 38 sekuntia: 3289 kaloria, keskisyke 111 maksimi 170. Oikealla sykealueella 1 tunti 52 minuuttia 56 sekuntia.
    kaikkiaan kaloreita kului 9823.
    ***
    Aamulla kun meni telttaan ei ollut nälkä eikä unikaan oikein tullut ja varmaan olinkin jo yhdeksän aikoihin seuraamassa kilpailua. Ilman sadetta oli varmaan tullut palattua vielä hetkeksi radalle.

    Kiitokset kaikille mukana olleille: radalla ajaneille, järjestäjille, sponsoreille, ajanottaja ryhmälle, valokuvaajille.
    ***
    Tässä omia ennakko odotuksia ja kokemuksia ajelusta. facebuukissa kun en ole niin sinne ei pääse kirjoittelemaan.
    T:Jarmo (se iloisen kolmikon oranssin crescentin polkija)

    Mukava lukea jos jostain selviäisi miten paremmin ravintoasioista tietäneet tankkasivat ennen kisaa ja kisan aikana.
    Ensi vuonna 400km ja 10000 kaloria ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, kiitos Jarmo tästä tarinasta! Muutkin pääsee vähän jyvälle siitä millasta oli ajaa yli 300 kilometriä. :) Energiaa kyllä kului huima määrä, hyvä että oli tarpeeksi eväitä mukana. Ensi vuonna sitten 400 km, hyvä tavoite!

      Poista
  13. Kiitokset! Mitali löysi postin avustaman perille ja painoi juhlavat 6,2 kg, vetää nöyräksi varsinkin jos kaulaan ripustaa :D Hmm... jos näitä olisi kaksi niin niistähän saisi tee-se itse käsipainot :) pitääkö siis alkaa reenaaminen ensi juhannusta varten?

    Mutta siis upea tapahtuma ja vieläkin lämmöllä muistelen! ja mainostanut olen niin toivottavasti ensivuonna nähdään lisää nojapyöräilijöitä mukana.

    Kirjoittelin pyöräreissulta matkapäiväkirjaa ja Ratareisi 24h:n tunnelmat löytyy myös tuolta http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.php?f=21&t=3650&start=45#p58922

    VastaaPoista